Käsite Herran päivä esiintyy Raamatussa kolmisenkymmentä kertaa, josta neljä viidesosaa VT:n ennustuksissa. Vanhan Testamentin pro-feetat maalaavat Herran päivän synkin värein: silloin Jumalan viha täyttyy sekä omaisuuskansansa Israelin että pakanoiden syntien täh-den. Mutta paljon muutakin tapahtuu tuona suurena päivänä, jolloin Ju-mala asettaa luomakuntansa ennalleen. Pyrimme seuraavassa luo-maan kronologisen yhteenvedon näistä tapahtumista.

 

 

1. Seurakunnan ylösotto (JOH 14:1-3)

 

Herran päivän alkuvaiheessa tapahtuu maan sadon kokoaminen Jumalan valtakuntaan (1000-vuotiseen valtakuntaan). Maapallon ihmiskunta on Jumalan pelto, jossa vehnä ja rikkavilja kasvavat rinnakkain elonkor-juuseen asti. Vehnäsato koostuu pääosin kahdesta lajikkeesta: Kristuk-sen seurakunnasta ja Jumalan Israelista. Kuudennen sinetin vit-sauksen jälkeen kypsyy messiaanisista ja pakanauskovista muodostu-va seurakunta valmiiksi ensimmäisenä leikattavaksi (MARK 4:29; MATT 24:14,29-31; ILM 7:9,13-14; FIL 1:6).  

 

"Minä annan näkyä ihmeitä ylhäällä taivaalla ja merkkejä alhaalla maan päällä, verta, tulta ja savupatsaita. Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennen kuin tulee Herran päivä, suuri ja loistava. Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pe-lastuu." (APT 2:19-20)

 

Herra on tuleva alas taivaasta ... ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin. Sitten meidät, jotka olemme elossa, temmataan yh-dessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin, ja niin saamme aina olla Herran kanssa. Mutta ajoista ja määrähetkistä ei ole tarpeen kirjoittaa teille, veljet, sillä te tiedätte itse varsin hyvin, että Herran päivä  tulee kuin varas yöllä. Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät kuin varas (1 TESS 4:16-5:4).

 

Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tule-mukseen ja kokoontumiseemme Hänen luokseen, me pyydämme teitä, veljet, ettette anna minkään hengen tai sanan ... pelästyttää itseänne ... ikään kuin Herran päivä olisi jo käsillä. Älkää antako kenenkään millään tavoin eksyttää itseänne. Ensin näet tapahtuu luopumus ja ilmestyy laittomuuden ihminen, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja (Antikristus), joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai palvottavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala (2 TESS 2:1-4).

 

Yllä olevat sananpaikat osoittavat selvästi, että seurakunnan ylösot-to (eli tempaus ja kokoontuminen Jeesuksen luokse) tapahtuu aivan Herran päivän alussa luopumuksen ja laittomuuden Ihmisen ilmesty-misen jälkeen. Jeesuksen tulemusta omilleen nimitetään myös Kris-tuksen päiväksi ja Ihmisen Pojan päiväksi (1 KOR 1:8; 15:51-52; HEPR 9:28; 1 TESS 4:16-17; 5:9; 2 TESS 1:6-7). Se on päivä, jolloin

Kristus pelastaa seurakuntansa luokseen ennen Jumalan vi-han ensimmäistä osaa, pasuunavitsauksia.

 

 

2. Jaakobin ahdistus (JER 30:7; LUUK 21:20-24)

 

Israelin kansan historiaan on sisältynyt paljon ahdistuksen aikoja. Viimeisen niistä se kohtaa Herran päivänä, kun Jumalan viha vuotaa Jaakobin jälkeläisten ylle. Välikappaleinaan eli vihansa aseina Hän käyt-tää vieraiden valtioiden sotavoimia:

 

"Minä tiedän, että teidän rikoksenne ovat monet ja syntinne moni-lukuiset. Mitä hyvää teille koituu Herran päivästä? Se päivä tulee olemaan pimeys eikä valkeus." (AAM 5:12,18)

 

Katso, Herran päivä tulee. "Minä kokoan kaikki kansat sotaan Jerusalemia vastaan. Kaupunki valloitetaan ..." (SAK 14:1) Ne ryn-täävät kaupunkiin ja tulevat sisään kuin varkaat. Niiden edessä maa vapisee ja taivaat järkkyvät. Aurinko ja kuu pimenevät, tähdet ka-dottavat valonsa. Herra antaa äänensä jylistä sotajoukkonsa edel-lä. Hyvin suuri on Hänen sotaväkensä, väkevä Hänen käskynsä täyttäjä. Suuri on Herran päivä ja hyvin pelottava (JOOEL 2:9-11). 

 

Näitä rivejä on vaikea kirjoittaa - ja varmasti myös lukea - tuntematta surua Jaakobin heimon puolesta. Kuitenkin, aikansa käsitteitä ja ver-tauskuvia käyttäen Raamattu kertoo avoimesti tuosta Israelin viimei-sestäkin ahdistuksesta. Viidennen ja kuudennen pasuunan kuvauk-sesta voimme varsin hyvin ymmärtää, että että kyseessä on lyhyt mutta ankara Lähi-Idän suursota poikkeuksellisine massatuhoaseineen (JOOEL 2:1-11; SAK 13:8; SEF 1:4-18; ILM 9:1-19).

 

Sillä silmänräpäyksen kestää Hänen vihansa, eliniän Hänen ar-monsa (PS 30:6, PR 38). 

 

 

 

3. Israelin pelastuminen (JER 31:31-34; HEPR 10:15-17) 

 

Melko pian seurakunnan ylösleikkaamisen jälkeen valmistuu myös veh-näsadon toinen lajike, Israelin kansan jäännös (ILM 14:14-16). Kahden viimeisen pasuunavitsauksen aikana se kääntyy hädässään huu-tamaan apua ristiinnaulitsemaltaan Messiaalta (SAK 13:9; HOOS 3:5; JOOEL 3:3-4:1; JES 10:20-23). Israel tulee ymmärtämään luopumuk-sensa syvyyden, katuu syntejään ja vastaanottaa anteeksiantamuksen, uuden Hengen ja uuden liiton Jumalansa kanssa (HES 36:17-32; JOOEL 4:21; SAK 12:10-13:1). Samoin kuin pakanaseurakunta, Aabrahamin jälkeläisten jäännöskin pelastuu sen lunastuksen kautta, joka on Jee-suksessa Kristuksessa.

 

Paatumus on kohdannut osaa Israelista ja se kestää, kunnes täysi määrä pakanoita on tullut sisälle. Sitten koko Israel on pelastuva, niin kuin on kirjoitettu: "Siionista on tuleva Pelastaja. Hän poistaa jumalattomuuden Jaakobista. Ja tämä on Minun liittoni heidän kanssaan, kun Minä otan pois heidän syntinsä." (ROOM 11:25-27)

 

Vaikka Israelin lasten luku olisi kuin meren hiekka, siitä pelastuu vain jäännös, sillä Herra toteuttaa sanansa maan päällä lopullisesti ja äkkiä (ROOM 9:27-28).

 

Pankoon Israel toivonsa Herraan, sillä Herran luona on armo, Hänen luonaan on täysi lunastus. Hän lunastaa Israelin kaikista sen synneistä (PS 130:7-8; LUUK 1:68). Ja on tapahtuva, että jokainen, joka ei tätä profeettaa kuule, hävitetään kansasta (APT 3:19-23).

 

Puhdistettuna ja Jumalan mielen mukaisella sydämellä varustettuna Jaakobin heimo saa rauhassa ryhtyä asuttamaan kotimaataan, jonka kuningas on nyt Herra Jeesus itse. Valtavan suuri on niiden ennustusten määrä Raamatussa, joissa Jumala itse lupaa huolehtia kansansa jään-nöksen keräämisestä Luvattuun maahan kaikilta ilmansuunnilta (PS 107: 1-3; JES 11:11-12; 43:5-7).

 

Silloin Minä käännän kansani kohtalon. Minä istutan heidät omaan maahansa eikä heitä enää revitä pois maastansa, jonka Minä olen heille antanut, sanoo Herra, sinun Jumalasi (AAM 9:14-15). 

"Minä otan teidät pois kansojen seasta ja kokoan teidät kaikista maista. Minä tuon teidät omaan maahanne." (HES 36:24)

 

Kun eri maanosista Luvattuun maahan saapuva todellinen Israel ase-tetaan ennalleen Herran suurena päivänä, sille palautetaan eri-tyisasema Jumalan valitsemana pappiskansana ja todistajana 1000-vuo-tisessa valtakunnassa (ROOM 11:15-16; 2 MOOS 19:5-6; JES 43:10,21; 49:3; 61:6-9). Puhuessaan tästä tulevaisuudenkuvasta maanmiehilleen Jerusalemissa helluntain jälkeen Pietari yhdisti kaiken kohdalleen aset-tamisen Jeesuksen paluuseen toisen kerran kansansa maaperälle: 

 

Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois ja että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista ja Hän lähettäisi teille ennalta määrätyn Voidellun, Jeesuksen. Taivaan oli määrä ottaa Hänet luokseen niihin aikoihin asti, jolloin kaikki asetetaan kohdalleen. Tästä Jumala on puhunut ikiajoista asti pyhien profeet-tojensa suulla. (APT 3:19-23).

 

 

 

4. Viimeinen pasuuna (ILM 11:15-18)

 

Puhaltakaa pasuunaan Siionissa. Jokainen maan asukas on vapi-seva, sillä Herran päivä tulee. Niin, se on lähellä (JOOEL 2:1; PR 38).

Sovituspäivänä antakaa pasuunan soida koko maassanne (3 MOOS 25:9; PR 38).

Te kaikki maanpiirin asukkaat, katsokaa, milloin viiri nostetaan vuorille, ja kuunnelkaa, kun pasuunaan puhalletaan (JES 18:3; PR 38).

 

Niinä päivinä, jolloin seitsemännen enkelin ääni kuuluu hänen pu-haltaessaan pasuunaan, toteutuu Jumalan salaisuus (ILM 10:7).

 

Raamatun mukaan pasuunavitsausten ahdingon aikanakin ihmisiä taipuu parannukseen; he hylkäävät Antikristuksen arvomaailman ja valitsevat Jeesukseen Herrakseen (ILM 14:6-7; 14:12-13; 15:2-4; 20:4). Viides ja kuudes pasuuna avaavat syvyyden enkeleille luvan edellä mainitun Lähi-Idän ydinsodan organisoimiseen, missä Jumalan viha kansaansa kohtaan täyttyy - ja sammuu. Lopullisen pelastumisensa päivänä Israel tulee olemaan merkki ja "vuorille nostettu viiri" muille kansoille, jotka näkevät siinä Herran pyhyyden (HES 36:23).  Israelin kannalta viimeisen pasuu-nan päivä on varmasti suurempi kuin mikään niistä riemuvuosien sovi-tuspäivistä Israelissa, joiden kunniaksi soofar-torvet ovat soineet kaik-kialla maassa (3 MOOS 25:9). 

 

Herran päivän seitsemäs pasuuna merkitsee suurta käännekohtaa paitsi Israelille myös koko ihmiskunnalle. Jumalan salaisuus, Hänen valtakuntansa, murtautuu silloin esille. Viimeisessä pasuunassa käyn-nistyy täyttymys neljälle suurelle "tulemiselle" (ILM 11:15,18):

 

     a)   maailman kuninkuus on tullut Jeesukselle,

     b)   Jumalan  vihan hetki on tullut pakanoille, 

     c)   on tullut aika maksaa palkka pyhille  ja

     d)   on tullut aika tuhota ne, jotka maata (Israelia) tuhoavat. 

 

Aikoinaan eräs pasuunaan puhaltamisen merkityksistä israelilaisille oli, että sen avulla ilmoitettiin uuden kuninkaan valtaan nouseminen (2 SAM 15:10; 1 KUN 1:39; 2 KUN 9:13). Kun Herra Jeesus astuu Kunin-kaana maan päälle, laitetaan pysyvä päätepiste Paholaisen vihanpi-dolle, jonka historia ajanlaskumme alusta Pedon merkkiin saakka on tiivistetysti kerrottu luvuissa ILM 12-13.

 

Herra on oleva koko maan Kuningas. Sinä päivänä Herra on yksi ja Hänen nimensä on yksi (SAK 14:9). Hänelle annettiin valta, kunnia ja kuninkuus, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat Häntä. Hänen valtansa on iankaikkinen valta, jolla ei ole loppua, eikä Hänen valtakuntansa häviä (DAN 7:14).

 

 

 

5. Viinikuurnan polkeminen (ILM 14:19-20)

 

Viinikuurna poljettiin kaupungin ulkopuolella (ILM 14:20).

 

Lähettäkää sirppi, sillä sato on kypsynyt. Viinikuurna on täynnä ja kuurna-altaat pursuavat ylitse, sillä heidän pahuutensa on suuri. Meluavia joukkoja ratkaisun laaksossa! Sillä lähellä on Herran päi-vä ratkaisun laaksossa. Herra ärjyy Siionista, antaa äänensä kuulua Jerusalemista (JOOEL 4:13-16).

Herran viha kohtaa kaikkia kansoja ja Hänen suuttumuksensa kaikkia niiden sotajoukkoja. Hän on vihkinyt ne tuhon omiksi, antanut ne teurastettaviksi. Sillä Herralla on koston päivä, maksun päivä Siio-nin asian tähden (JES 34:2,8). 

 

Kahdeksatta maailmanvaltaa sivulla C4.4 taustoittaessamme totesimme jo, että Pedon eli Antikristuksen armeija tulee tunkeutumaan Juma-lan maahan ja jakamaan sen. Viinikuurnan polkeminen tarkoittaa tämän valloittajajoukon lannistamista Herran päivänä. Raamattu mainitsee eri-tyisesti Siionin vuoren Jerusalemissa, Bosran Edomin maassa, Joosa-fatin laakson Jerusalemin itäpuolella sekä lopulta Harmagedo-nin Jisreelin tasangolla viinikuurnan polkemisen paikkoina. Lukuisat sananpaikat vahvistavat sen, että noissa taisteluissa Jeesus itse astuu alas kukistamaan ja tuomitsemaan Pedon joukot (JES 31:4-5,8-9; 34:2-3,5-8; 63:1-6; JER 49:13; JOOEL 2:18,20; 4:1-2,12-16; DAN 11: 45; HAB 3:3-6,12-13; SAK 12:9; 14:3-4,12-13; ILM 14:19-20; 16:13-16; 17:14; 19:11-21).

 

Seitsemäs enkeli puhalsi pasuunaan ... "On tullut aika ... tuhota ne, jotka tuhoavat maata." (ILM 11:15,18; JES 26:19)

 

Joidenkin tutkijoiden mielestä Psalmissa 83 ennakoitu hyökkäys Israeliin ja Googin sota ajoittuvat tapahtuviksi ennen Herran päivää. Jos näin on, niitä ei tulisi yhdistää viinikuurnan polkemiseen. Nähdessään pakanoiden sotilasliittouman hyökkäysaikeet psalminkirjoittaja rukoili kansansa puolesta. Kun esirukous kerran saa vastauksen, joutuu hyök-käävä koalitio Jumalan enkelien aiheuttaman hämmingin jälkeen pake-nemaan Israelista suurin miestappioin. Niinhän aikoinaan kävi kanaa-nilaisen Siiseran ja Midianin armeijoille (PS 83:10-14; TUOM 4:15; 5:20; 7:22-25; 8:10-12).

Googin sotajoukoille käy sen sijaan huonommin: Niiden jalkojen al-le puhkeaa raju maanjäristys, niiden keskelle sisäinen kapina ja rutto-tauti ja niiden pään päälle raekivi- ja tulikivisade, joka ilman ihmiskäden vaikutusta kaataa heidät Israelin vuorille (HES 38:18-39:5). Googin joukkojen tuomiossa on piirteitä vitsauksista, jotka mm. SAK 14:12-13 mainitsee kohtaavan kaikkia niitä, jotka lähtevät sotimaan Jerusalemia vastaan.

 

 

 

6. Jumalan vihan vuotaminen (ILM 16:1-21; OBADJA 15-16)

 

Lähellä on Herran suuri päivä! Se päivä on vihan päivä, hädän ja ahdingon päivä, tuhon ja hävityksen päivä, pimeyden ja synkeyden päivä, pilven ja sankan sumun päivä. Minä saatan ihmiset ahdinkoon, niin että että he kulkevat kuin sokeat, sillä he ovat tehneet syntiä Herraa vastaan (SEF 1:15-17).

Sillä lähellä on Herran päivä kaikkia kansoja. Niin kuin sinä olet tehnyt, niin sinulle tehdään; sinun tekosi palaavat oman pääsi päälle (OB 15). Sillä Herran Sebaotin päivä kohtaa kaikkea ylpeää ja pöyhkeää ja kaikkea korkeaa, niin että se painuu maahan. Sinä päivänä Herra yksin on korkea (JES 2:12,17).

 

Herran päivänä Jeesus astuu Kuninkaana maan päälle. Jumalan viha puhkeaa silloin niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat kumartaneet Petoa ja liittyneet hänen merkkiinsä eli samastuneet hänen antikristilliseen maa-ilmanjärjestykseensä (ILM 14:9-10; 16:1-2,10-11,19). Raamatun mu-kaan Herran vihan maljoista joutuvat juomaan myös ne, jotka ovat osallistuneet pyhien (juutalaisten tai kristittyjen) veren vuodattamiseen (ILM 6:9-11; 16:4-7; 2 TESS 1:6-8), kieltäytyneet kääntymästä synneis-tään parannukseen ja antamasta kunniaa Jumalalle (ILM 16:9; JES 13:9-13; JER 25:15-38; 30: 23-24; OB 15; SEF 1:14-18; 3:8-9).

 

Jumalan vihan luonteesta on kirjoitettu tarkemmin aiheen Viimeinen pasuuna yhteydessä sivulla C4.13. Tämän sivuston näkemyksen mukaan Danielin ennustaman viimeisen vuosiviikon alussa maailmassa koettava ahdinko - siis synnytystuskien alku ja sinettien vitsaukset - ei vielä ole Jumalan vihan vuotamisen aikaa pakanamaailman ylle. Se on Hänen kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä viimeinen yritys taivuttaa ih-miskunta sovintoon kanssaan ennen peruuttamattomien tuomioi-den lankeamista maahan (JES 29:6; JER 36:7; HES 18:23; 2 PIET 3:9-10; PS 30:6). 

 

Menkää itseenne ... ennen kuin teidän päällenne tulee Herran vihan hehku. Etsikää Herraa, kaikki maan nöyrät, te jotka pidätte Hä-nen oikeutensa. Etsikää vanhurskautta, etsikää nöyryyttä; ehkä te saat-te suojan Herran vihan päivänä (SEF 2:1-3; PR 38).

 

Herran viha saa täyttymyksensä maan suuren sadonkorjuun jälkeen. Vasta sitten, kun kaikki Jumalan valitut ja kutsutut on koottu talteen (MATT 13:47-49; MARK 13:26-27; ILM 14:16), enkelit saavat käskyn vuodattaa ihmiskunnan pahuudesta raskaiksi tulleet vihan mal-jat maanpiirin päälle. Jumalan vihan hehku on vastaus ihmiskunnan täydelliseen paatumukseen (ILM 9:20-21; 16:11; JER 5:3; 2 MOOS 8:28; 10:27-29; 12:12).   

 

Minä näin ... seitsemän enkeliä hallussaan seitsemän viimeistä vitsausta, joissa täyttyy Jumalan viha (ILM 15:1).

Yksi neljästä olennosta antoi näille seitsemälle enkelille seitsemän kultaista maljaa täynnä Jumalan vihaa, Hänen, joka elää aina ja iankaikkisesti (ILM 15:7). Minä kuulin voimakkaan äänen temppelistä sano-van niille seitsemälle enkelille: "Menkää ja vuodattakaa ne seitsemän Jumalan vihan maljaa maan päälle." (ILM 16:1)

Sillä Herran kädessä on malja, joka vaahtoaa täynnä sekoitettua viiniä, ja siitä Hän kaataa. Kaikkien maan jumalattomien täytyy se juoda, särpiä se pohjasakkoja myöten (PS 75:9).

 

 

 

7. Pedon ja Väärän profeetan tuomio (ILM 19:19-21; DAN 7:11)

 

Jeesukselle voittoisan Harmagedonin taistelun jälkeen Antikristus se-kä Väärä profeetta heitetään tulikivijärveen (2 TESS 2:8; ILM 17:12-14; 19:19-21; JES 66:16; DAN 7:11). Lohikäärme enkeleineen vangi-taan säilytettäväksi syvyydessä 1000 vuoden ajan (JES 24:21-22; ILM 20:1-3; 2 PIET 2:4). Heillä ei ole sijaa Jumalan valtakunnassa.

 

Sitten oikeus istuu tuomiolle, ja häneltä (Pedolta) otetaan pois valta, hänet hävitetään ja tuhotaan perin pohjin. Kuninkuus ja valta ja valtakuntien mahti kaiken taivaan alla annetaan Korkeim-man pyhien kansalle. Hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta, ja kaikki vallat palvelevat ja tottelevat Häntä (Dan 7:26-27).

 

 

 

8. Palkka pyhille (KOL 3:24; LUUK 6:23; MATT 25:34)

 

ILM 11:18 mukaan seitsemännen pasuunan äänen kuuluminen aloittaa myös ajanjakson, joka sisältää palkanmaksun Vanhan ja Uuden Liiton pyhille:

 

Seitsemäs enkeli puhalsi pasuunaan ... "On tullut aika ... maksaa palkka palvelijoillesi profeetoille ja pyhille ja Sinun nimeäsi pelkääville, pienille ja suurille." (ILM 11:15,18).

Herra tulee voimallisena, Hänen käsivartensa hallitsee. Katso, Hänen palkkansa on Hänen mukanaan (JES 40:10).

 

Tehän tiedätte, että te saatte Herralta palkaksi perinnön (KOL 3:24). Eikö Jumala ole valinnut niitä, jotka ovat maailman silmissä köy-hiä, olemaan ... sen valtakunnan perillisiä, jonka Hän on luvannut Häntä rakastaville? (JAAK 2:5) 

 

Vaikka pelastus on käsittämätöntä Jumalan armoa ansiottomalle syn-tiselle (HES 36:32), nimitetään uskovan iankaikkista perintöä, Jumalan valtakuntaa, myös palkaksi Herralta. Raamatun mukaan tuon perinnön saajat kerätään Herran päivänä omistamaan valtakuntansa kol-mella eri tavalla:

 

a) ylöstempauksen kautta (Kristuksen seurakunta)

b) suoraan siirtämällä (Israelin jäännös)

c) kuolleista herättämällä (pasuunoiden ajan marttyyrit ja VT:n pyhät)

 

Matteuksen evankeliumin luvussa 25 kerrotaan erityisestä ihmisryhmästä Herran päivänä. Saapuessaan enkeliensä kanssa Kuninkaana maan päälle Jeesus ei unohda heitä. Hän erottelee pakanakansojen joukosta ne ihmiset, jotka ahdingon aikana antoivat käytännön tukea "Hänen vähimmille veljilleen". Nämä pakanat, jotka portto Rahabin tavoin ovat pitäneet huolta Jumalan kansan apua tarvitsevista jäsenistä, Jeesus silloin vanhurskauttaa ja lähettää omistamaan perintöosan 1000-vuo-tisessa valtakunnassa (Matt 25:31-40; HEPR 11: 31).

 

Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: "Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte periä valtakunnan, joka on ollut val-mistettuna teitä varten maailman perustamisesta asti." (MATT 25: 34) 

 

Tässä yhteydessä täytyy muistaa Jeesuksen antama lupaus vanhurs-kaan palkasta myös niille "Israelin huoneen kadonneille lampaille", jotka alkuseurakunnan vainojen aikana ottivat vastaan ja auttoivat Hänen opetuslapsiaan (MATT 10:5-7,16-23,40-42). Jeesuksen "vähäi-sille veljille" tehdyt teot eivät katoa haudassakaan. Kuolleetkin elävät Jeesukselle silloin, kun Hän punnitsee, ketkä herätetään Hänen hää-aterialleen (LUUK 14:15; MATT 16:27-28). (Hääjuhla on Isän kodissa tai-vaassa; hääaterian pitopaikkaa Johannekselle ei näytetty, mutta se saattaa olla 1000-vuotisessa valtakunnassa, LUUK 14:15; 22:16.)

 

"Se on oleva ahdistuksen aika. Sinä aikana pelastetaan sinun kansasi, jokainen jonka nimi on kirjoitettu kirjaan. Monet maan tomussa nukkuvista heräävät... Mutta sinä, kulje sinä tiesi loppuun saakka! Lepää sitten ja nouse osaasi päivien lopulla." (DAN 12:1-2,13) 

 

Vanhan Testamentin pyhät kokevat myös ylösnousemuksen kuolleis-ta ennen 1000-vuotisen valtakunnan alkua (JES 26:19; HES 37:11-14; DAN 12:13; MATT 8:11; LUUK 13:28-29). Heidän heräämisensä tarkkaa ajankohtaa Raamattu ei kerro, mutta viimeistään kohdassa ILM 20:4-6 se on tapahtunut. 

Samassa yhteydessä mainitaan erikseen Antikristuksen ajan marttyy-rien kuolleista herääminen. Se on saanut sananlukijat aivan oikeutetusti ajattelemaan, että 1. ylösnousemuksen autuas osa tulee myös niiden osaksi, jotka seurakunnan ylöstempauksen jälkeen kuolemantuo-mion edessä turvautuvat Jeesukseen ja Jumalan sanan totuuteen mie-luummin kuin Pedon palvelemiseen, kumartamiseen ja Pedon merkin ottamiseen (ILM 14:13; 20:4-6; ).

 

Mutta noiden kuninkaiden päivinä on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka ei ikinät uhoudu ja jota ei luovuteta millekään muulle kansalle (DAN 2:44).

 

Herran päivä on kuin puimatanner, jossa Jeesus enkeleineen erottelee jyvät akanoista. Varsin nopeasti kuudennen sinetin jälkeen Hän ryhtyy kokoamaan maan satoa talteen Jumalan valtakuntaan. Edellä mainittujen lisäksi 1000-vuotisen valtakunnan kansalaisiksi siirtyvät myös Jumalan vihan tuomioiden alta elävinä selvinneet ihmiset (SAK 8:22; 14:16; JES 24:13-15; 60:1-14). Taivasten valtakunnassa kaikki asukkaat kuitenkin olemukseltaan Jumalan muuttamia uusia luomuksia (JOH 3: 3,5; 1 KOR 15:50).  

 

Uudessa Rauhanvaltakunnassa on Israelin Jumala ja Hänen voideltunsa Jeesus Kristus kaiken palvonnan kohde (SEF 3:9; DAN 7:14). Valta-kunnan papilliset ja hallinnolliset tehtävät on uskottu apostoleille, seura-kunnalle, Israelin jäännökselle ja Daavidin suvulle (MATT 19:28; 1 KOR 6:2; ILM 2:26; 5:9-10; DAN 7:22,27; JER 30:9; 33:17; PS 89:36-37).

 

Kristuksen 1000-vuotisen valtakunnan olosuhteista Raamattu kertoo pro-feettojen suulla riittävästi, jotta voimme käsittää tulevan kotimaamme ainutlaatuisen ihanuuden. Luepa esimerkiksi seuraavat Jesajan kuvauk-set: JES 2:2-4; 11:9-10; 35:5-10; 65:19-25.      

 

Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on Taivasten val-takunta (MATT 5:3). Joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niin kuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle (MARK 10:15).

Älä pelkää, sinä pieni lauma, sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille Valtakunnan (LUUK 12:32).

Monen ahdistuksen kautta meidän on mentävä sisälle Jumalan val-takuntaan (APT 14:22).

 

 

9. Saatanan kukistuminen ja viimeinen tuomio (ILM 20:10-15)

 

Minä panen vihollisuuden sinun (käärmeen, Paholaisen) ja naisen (Eevan) välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä (Eevan suvun) välille. Hän (Jeesus, Eevan jälkeläinen) on murskaava sinun pääsi  (1 MOOS 3:15). 

 

Herran päivän lopussa Paholainen eli Lohikäärme saa viimeisen tuo-mionsa (JES 27:1; MATT 25:41). Samaan aikaan kaikki kuolleet herä-tetään valkoisen valtaistuimen eteen. Siinä kullekin luetaan tuomio hänen elämästään laaditun Tekojen kirjan sekä Karitsan elämänkirjan merkintöjen perusteella (DAN 7:9-10). Viimeisen tuomion jälkeen Kuo-leman ja Tuonelan olemassaolo lopetetaan.

 

 

10. Taivaan ja maan rakenteen muuttuminen (ILM 21:1)

 

Lopuksi huomaamme, että myös Uuden taivaan ja uuden maan luominen kuuluu niihin uudistuksiin, joiden avulla Jumala asettaa kaiken ennalleen. Taivaan entisen rakenteen katoaminen ja alkuaineiden hajoaminen lienee viimeinen Herran päivään sisältyvistä tapahtumista:  

 

Mutta Herran päivä tulee kuin varas. Silloin taivaat katoavat pau-hinalla ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, maa palaa ja kaikki, mitä siihen on tehty. Koska tämä kaikki näin hajoaa, millaisia teidän tuleekaan olla pyhässä elämässä ja jumalanpelossa odottaessanne ja jouduttaessanne Jumalan päivän tuloa, tuon päivän, jonka voimasta taivaat hehkuen hajoavat ja alkuaineet kuumuudesta sulavat. Mutta Hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu (2 PIET 3:10-13).