Babylonin löydämme Raamatun alkulehdiltä yhtä hyvin kuin sen vii-meisiltä sivuilta. Sanan spiraaliperiaatteen mukaisesti käsitteeseen Babylon (eli Baabel) sisältyy laajempi merkitys kuin vain maailmanvallan pääkaupungin nimi. Näemme siinä kokonaisen järjestelmän, joka sitoo ihmisiä arkkitehtinsa, pimeyden Ruhtinaan, päämääriin. Järjestelmän orastava rakenne havaitaan jo Baabelin tornissa ja viimeinen muoto Ilmestyskirjan Suuressa Babylonissa. Paholaisen ja langenneen ihmisen yhteistyön luomuksena Babylonin kukoistusaika on Jumalan rajoittama; se tulee katoamaan Hänen iankaikkisten suunnitelmiensa tieltä. Tutkimme seuraavassa järjestelmän historiaa muutamien näkyvien kehitysvaiheiden avulla. Kukin näistä vaiheista tuhoutui ennen pitkää, mikä ennakoi myös Suuren Babylonin kukistumista ajallaan.

 

 

a) Baabelin torni - visio yhdestä kansasta

 

Nooan pojat olivat Seem, Haam ja Jaafet. Haamin pojat olivat Kuus, Misraim, Puut ja Kanaan. Kuusille syntyi Nimrod. Hän oli maan en-simmäinen mahtimies (1 MOOS 9:18; 10:6,8). Hänen valtakuntansa alku oli Baabel (1 MOOS 10:10; KJV 72).

Koko maailmassa oli yksi kieli, ja kaikki käyttivät samoja sanoja. Ihmiset sanoivat toisilleen: "Tulkaa, tehkäämme tiiliä ja polttakaamme ne koviksi. Rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, jonka huippu ulottuu taivaaseen. Tehkäämme itsellemme nimi, ettem-me hajaantuisi yli koko maan."  (1 MOOS 11:3-4)

Mutta Herra tuli alas katsomaan kaupunkia ja tornia, jonka ihmiset olivat rakentaneet. Herra sanoi: "He ovat yksi kansa, ja heillä kaikilla on sama kieli. Tämä, mitä he tekevät, on vasta alkua. Nyt ei mikään estä heitä tekemästä, mitä ikinä aikovatkin. Sekoit-takaamme heidän kielensä, niin etteivät he ymmärrä toistensa kieltä." Niin Herra hajotti heidät sieltä kaikkialle maailmaan. Kaupunki sai nimekseen Baabel (hepr. Baavel muistuttaa sanaa baalal, joka mer-kitsee "sekoittaa"; 1 MOOS 11:5-9).

 

Ihmisen pyrkimys hallita ennemmin kuin palvella toteutui etenkin Nooan pojan Haamin suvussa. Sieltä nousi esille mahtimies, joka valtakuntansa ensimmäiseen kaupunkiin, Baabeliin, rakennutti taivasta kohti kohoavan tiilisen tornin. Vedenpaisumus ei ollut muuttanut langennutta ihmis-luontoa paremmaksi, vaan yhä edelleen sitä ajoi halu ylpeään riippumattomuuteen Luojastaan. Mahtimies Nimrodissa käärmeen henki sai käyttöönsä johtajan, joka oivallisesti toteutti tätä Paholaisen alkuperäistä tavoitetta. Yhteen näkyvään monumenttiin, samaan kieleen ja tunnustukseen (nimeen) sidottu kansa oli helppo koota palvele-maan yhteistä epäjumalaa. Babylonian alueelta on myöhemmin löydetty useita 2200-500 eKr eläneiden yksinvaltiaiden pakkotyöllä rakentamia temppelitorneja (zikkurateja), joiden äärellä ihmiset ovat yrittäneet tyydyttää jumalakaipaustaan. 

 

Baabelin tornissa voimme nähdä esikuvan kaikelle sille, mikä on turmeltunutta ja Jumalan tahdon vastaista. Se oli alku järjestelmälle, jonka kautta Vastustaja pyrkii ohjaamaan ihmiskunnan kollektiivisesti kumartamaan edessään. Jotta tämä pahuuden suunnitelma ei täydessä mitassaan olisi toteutunut liian aikaisin, Jumala sekoitti ihmisten kielet ja pakotti heidät hajaantumaan kansoiksi ympäri maailmaa. Kun aika oli täyttynyt, Hän itse pystytti Golgatalle, seemiläisen Aabrahamin jäl-keläisten keskelle, oman pelastuksen "torninsa", ristinpuun, ja uhrasi siinä ainoan Poikansa, jotta jokaisen kansakunnan kullakin jäsenellä olisi uskon kautta mahdollisuus päästä sovintoon ja yhteyteen kanssaan.

Jeesuksessa Jumala avasi ihmiselle oven ulos pimeyden val-tapiiristä ja orjuuttavasta Babylon-järjestelmästä .

 

 

b)  Babylon - epäjumalanpalvelun keskus

Kuningas Nebukadnessar teetti kultaisen kuvapatsaan, jonka korkeus oli 60 kyynärää (27 m). Hän pystytti sen Baabelin maakuntaan. Kuuluttaja huusi kovalla äänellä: "Teille, kansat, kansakunnat ja kielet, julistetaan: Heti kun kuulette torven ... äänen heittäytykää maahan ja kumartakaa kultaista kuvapatsasta, jonka kuningas Nebukadnessar on pystyttänyt. Se, joka ei heittäydy maahan eikä kumarra, heitetään sillä hetkellä tuliseen pätsiin." (DAN 3:1-6; vrt. ILM 13:15)

Silloin tuotiin kulta-astiat, jotka oli otettu Jerusalemin temppelistä, Jumalan huoneesta, ja kuningas (Beelsassar), hänen ylimyksensä, puo-lisonsa ja sivuvaimonsa joivat niistä. He joivat viiniä ja ylistivät kul-taisia ja hopeisia, vaskisia ja rautaisia, puisia ja kivisiä ju-malia (DAN 5:3-4).

 

Nebukadnessar ja Beelsassar olivat viimeisiä Babylonian maailmanvallan hallitsijoita ennen kuin Persian kuningas Kyyros liitti alueen osaksi valtakuntaansa vuonna 539 eKr. Kuten yllä olevista sanapaikoista voim-me päätellä, oli Babylonian epäjumalanpalvelus hyvin keskusjohtoista. Pääkaupunkiin Baabeliin (sumerinkiel. "jumalten porttiin") oli rakennettu kymmenkunta temppeliä epäjumalille, joista Raamattu mainitsee nimel-tä mm. Merodakin (JER 50:2; sama kuin pääjumala Beel), Nebon (JES 46:1; poikajumala, viisauden ja tieteiden jumala) ja Ištarin (1 KUN 11:5; hedelmällisyyden jumalatar, jonka heprealaiset tunsivat nimellä Astarte ja Asera). 

 

Raamattu kuvaa Babyloniaa "veistettyjen jumalankuvien ja hirmuisten jumalien" maana, jonka mielettömyyden viinistä juopuivat monet kansat (JER 50:38; 51:7). Sen epäjumalanpalvelus sisälsi hillitöntä juma-lattomuutta monessa muodossa: astrologiana, taivaan kuningattaren palvontana, okkultismina, haureellisina temppelirituaaleina ja lasten uhraamisena. Valitettavasti useat näistä tavoista siirtyivät kanaanilaisten ja filistealaisten välityksellä Israelin kansankin keskelle (1 KUN 14:23-24; 2 KUN 21:2-7; JER 7:17-18, 30-31; 10:2-3; HES 16: 20-23; HOOS 4:12-14).

 

Epäjumalanpalvelu on pohjimmiltaan pimeyden henkivaltojen organisoi-maa Paholaisen palvelemista (5 MOOS 32:16-17; PS 106:34-39; HOOS 4:12; 5:4; 1 KOR 10:19-21). Nykyaikana epäjumalan paikan ihmissydä-messä ovat anastaneet myös rakkaus mammonaan, valtaan, asemaan, suosioon ja ihmisviisauteen (LUUK 4:5-7; 16:13; EFES 5:5; KOL 3:5-6; 1 KOR 10:14). Babylon-järjestelmänsä levittämiseksi kaikkeen maailmaan Perkele on usein valjastanut käyttöönsä merkittävissä asemissa olevia miehiä: ruhtinaita, valtionjohtajia, hengellisiä johtajia, oppineita tieteili-jöitä ja liike-elämän vaikuttajia (1 KUN 16:30-33; 2 KUN 21:11; JER 23:11-15; JES 23:8-9; HES 28:2-5; HOOS  4:8-9; 5:1; DAN 3:3; 6:8; EST 3:5-6; APT 19:24-28). He ovat harjoittaneet haureutta jumalatto-muuden kanssa:    

 

Enkeli sanoi: "Tämä on jumalattomuus." Ja hän sysäsi naisen sisälle eefa-mittaan ja paiskasi lyijypainon sen suulle. Kun kohotin katseeni, näin, kuinka kaksi naista lähti liikkeelle. He kantoivat eefa-mittaa taivaan ja maan välillä. Niin minä kysyin enkeliltä, joka puhui kanssani: "Minne he kuljettavat eefa-mittaa?" Hän vastasi minulle: "He menevät rakentamaan sille asumusta Sinearin maahan (eli Ba-byloniaan). Kun se on valmis, eefa-mitta lasketaan sinne paikoilleen."  (SAK 5:8-11)

Sakarjalle annetun näyn mukaan jumalattomuuden fyysinen generoimis-keskus tuohon aikaan (pakkosiirtolaisuudesta vapautumisen jälkeen) oli Babyloniassa eli Sinearin maassa. Pimeyden henkivaltojen keskittymä ja Paholaisen "päämaja" taivaan avaruudessa sijaitsi siellä. Suuri Babylon ei-aineellisena pahuuden järjestelmänä levittäytyi kuitenkin uusien maailmanvaltojen mukana länteen Välimeren ympäristöön, ja Vastustaja siirsi "tukikohtansa" kohti Euroopan sydäntä.

Pergamon seurakunnan enkelille kirjoita: "Näin sanoo Hän, jolla on se kaksiteräinen, terävä miekka: 'Minä tiedän, missä sinä asut: siellä missä on Saatanan valtaistuin. Sinä pidät kiinni Minun nimestäni etkä ole kieltänyt uskoasi minuun, et niinäkään päivinä, jolloin Antipas, Minun todistajani, uskolliseni, tapettiin teidän luonanne, siellä missä Saatana asuu". (ILM 2:12-13)

Babylonissa (eli Roomassa) oleva seurakunta, valittu kuten tekin, sekä poikani Markus lähettävät teille terveisiä (1 PIET 5:13).

Jumalattomuuden lukitseminen tilavuudeltaan rajattuun eefa-mittaan viestittää meille sen lohduttavan tosiasian, että pahuuden määrä ja vaikutusala maailmassa ei ylitä Jumalan sallimaa rajaa. Mitta on Hänen hallinnassaan, lyijypainolla suljettavissa ja lopulta Hänen määräämäs-sään paikassa hävitettävissä.

 

c)  Tyyro - globaalien markkinoiden malli 

Kun Joosua jakoi Luvatun Maan Israelin heimojen kesken 1200-luvulla eKr, sai Asserin suku Välimeren rannalta kaistaleen, joka ulottui Sii-donista Karmel-vuorelle asti. Tyyron kaupunki sisältyi tähän alueeseen (JOOS 19:29). Vastoin Jumalan tahtoa asserilaiset eivät kuitenkaan karkottaneet kaupungin kanaanilaisia (foinikialaisia) kanta-asukkaita pe-rintömaaltaan, vaan suostuivat asumaan heidän keskuudessaan (TUOM 1:31-32; 2 MOOS 23:33).

 

Kuten tiedämme, pimeys on aina hanakasti täyttämässä sen, mikä jää Herran omilta valtaamatta. Niin myös Foinikian Tyyro pääsi kehittymään kanavaksi Paholaisen uusille ideoille Babylon-järjestelmän levittämiseksi koko maailmaan. On hyvä pitää mielessä, että hänen perimmäinen ja alkuperäinen tavoitteensa on koota ihmiskunta kumartamaan ja pal-vomaan itseään. Tämä päämäärä tulee kerran toteutumaan kaikkien niiden osalta, joiden nimi ei ole Karitsan elämänkirjassa:

... ja kaikki palvoivat kumartaen Lohikäärmettä, koska se oli antanut sellaisen vallan Pedolle. Sitä kumartavat kaikki maan päällä asuvat - kaikki ne, joiden nimi ei ole kirjoitettuna maailman perus-tamisesta alkaen teurastetun Karitsan elämänkirjaan (ILM 13:4-8).

Paholainen vei Jeesuksen hyvin korkealle vuorelle, näytti Hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi: "Tämän kaiken minä annan Sinulle, jos heittäydyt maahan ja kumarrat minua." (MATT 4:8-9)

 

Baabel ja Tyyro olivat fyysisiä kaupunkeja, mutta pahuuden henkivalta hyödynsi niitä solmukohtina järjestelmänsä rakentamisessa: edellisessä se ohjasi ihmisen jumalaetsinnän epäjumaliin, jälkimmäisessä mammo-naan. Ohjaavan voiman luonne paljastuu, kun luemme Raamatun ilmoi-tusta kaupunkien taustalla vaikuttavasta korkea-arvoisesta langen-neesta enkeliruhtinaasta. Alkuperäisen asemansa puolesta hän oli ollut kointähti, kansojen valtias, voideltu ja suojeleva kerubi, joka oli asetettu itäiseen Jumalan puutarhaan ja pyhälle vuorelle (JES 14:12; HES 28:13-14). Jumala oli luomistyössään antanut hänelle sopusuh-taisuuden, suuren viisauden ja täydellisen kauneuden (HES 28:12). Jonkinlaisessa kaupankäynnissä (HES 28:16; KJV 72: "by the multitude of thy merchandise" ), jonka laatua Raamattu ei paljasta, tuo jalokivin koristeltu kerubi oli kuitenkin langennut syntiin. Hänen sisimpänsä oli täyttynyt vääryydellä, ylpeydellä ja väkivallalla, mikä oli turmellut hänen jumalallisen viisautensa (HES 28:15-17).

[Jostakin syystä RK 2012 tulkitsee sekä jakeessa HES 28:15 olevan heprean ilmaisun`evel  että jakeessa 16 olevan ilmaisun chamac samalla sanalla "vääryys", vaikka jälkimmäisessä ehdottomasti yleisempi (85 %) käännös VT:ssa on "väkivalta" ("julmuus" ; vrt. JOH 8:44). Esimerkiksi KJV 72 ja SCOFIELD 67 erottavat nämä ilmaisut toisistaan: niissä jakeessa 15 käytetään sanaa iniquity ja jakeessa 16 violence.]

 

Tuon mahtavan enkeliruhtinaan Hesekiel nimeää kauppamerenkulusta vaurastuneen Tyyron kuninkaaksi (HES 28:12). Koska kuninkaan kyltymätön perustavoite on ollut tehdä itsensä Korkeimman vertaiseksi, ei ole vaikea indentifioida hänet Luciferiksi eli Paholaiseksi (JES 14:13-14). Tyyron henkivallan johtajana hän luontonsa mukaisesti kylvi ihmisten väliseen kaupankäyntiin (vaihdantatalouteen) vääryyttä, ahneutta, valhetta ja väkivaltaa. Maailmantalouden historiassa se on ilmennyt kansojen ja yksilöiden eriarvoistamisena, alistamisena, riistä-misenä, orjuuttamisena, varallisuuden keskittymisenä harvojen käsiin sekä petoksina, kauppasotina ja toistuvina markkina- ja finanssihäiriöinä. Mutta Vastustajan toiminnalla on kauaskantoisempi tähtäyspiste kuin vain sekasorron tuottaminen Jumalan luomaan maailmaan. Aiheut-tamiensa kapinoiden, sotien ja globaalien talouskriisien avulla hän pyrkii sitomaan ihmiskunnan lujemmin itseensä ja antikristilliseen arvo-maailmaansa osana Suuren Babylonin lopullista eksyttävää järjestel-mää (ILM 13:14-17; 2 TIM 3:1-5). 

 

Syntiin langetessaan ihmissuku sai Käärmeeltä tartunnan käyttää vää-ryyttä taloudellisessa kanssakäymisessä. Jumala varoitti houkutuksen olemassaolosta myös omaa kansaansa:

Paljoilla synneilläsi, tekemällä vääryyttä kaupoissasi, sinä olet hä-väissyt pyhäkkösi (HES 28:18). 

Sitten minä näin toisen pedon nousevan maasta. Se puhui kuin Lohikäärme. Se saa kaikki, pienet ja suuret, rikkaat ja köyhät, vapaat ja orjat ottamaan oikeaan käteensä tai otsaansa merkin, niin ettei kukaan voi ostaa eikä myydä paitsi se, jossa on merkki (ILM 13:11,16-17). 

Te olette koonneet aarteita viimeisinä päivinä. Palkka, jonka te olette riistäneet työmiehiltä, vainioittenne niittäjiltä, huutaa. Te olette tuominneet ja tappaneet vanhurskaan; hän ei teitä vastusta (JAAK 5:3-6). Älä sorra kurjaa ja köyhää palkkatyöläistä, olipa hän veljiäsi tai muukalainen (5 MOOS 24:14).

Älkää tehkö vääryyttä jakaessanne oikeutta tai käyttäessänne pituus-, paino- tai vetomittaa. Teillä tulee olla oikea vaaka, oikeat punnukset, oikea eefa-mitta ja oikea hiin-mitta (3 MOOS 19:35-36). Jokainen, joka tekee vääryyttä näissä asioissa, on iljetys Herralle, Juma-lallesi (5 MOOS 25:16).

 

Vuosina 1200-600 eKr muinainen Tyyro kehittyi mahtavaksi kaupan-käynnin keskuspaikaksi, joka yhdisti kolmen maanosan markkinat toi-siinsa. Aikansa parhaimman purjehdus- ja navigointitaidon omaavien tyyrolaisten laivureiden kuljettamina Aasian, Afrikan ja Euroopan tuotteet löysivät ostajansa Välimeren, Punaisenmeren, Mustanmeren, Persian-lahden ja itäisen Atlantin satamakaupungeissa (HES 27:8; 1 KUN 9:26-28). Paitsi kansainvälisen kaupan organisoimisella Tyyron business-aristokratia (kauppiasperheiden luokka) vaurastui Foinikian omia tuot-teita myyvien taitavien kauppamiesten ansiosta. Kuuluisan setripuun ohella erityisesti ylellisyystuotteet - kuten harvinainen purppuraväriaine (kreik. φοῖνιξ [phoinīx]), jonka hinta parhaimmillaan oli korkeampi kuin kullan, sekä lasista, norsunluusta ja jalometalleista jalostetut esineet ja korut - kiinnostivat ympäröivien valtakuntien maksukykyistä ylimystöä (2 SAM 5:11; 1 KUN 5: 15-26; 7:13-14; 2 AIK 2:2-15; HES 27:12,15; NEH 13:16).

 

Foinikian kauppiaskansan älykkyyttä, liike-elämän tajua ja asiakasyh-teyksien tärkeyden ymmärtämistä osoittavat monet heidän ideoistaan: mm. foneettisten aakkosten keksiminen, oman rahan (Tyyron sekelin) painaminen espanjalaisesta hopeasta (MATT 21:12; 26:15) ja egyp-tiläisen papyrus-kirjoitusalustan runsas välittäminen eurooppaan (2 JOH 12). Foinikialaiset eivät koskaan olleet kiinnostuneita luomaan yhte-näistä alueellista imperiumia. Sen sijaan he perustivat markkinaver-kostonsa ja raaka-ainehankintojensa tueksi siirtokuntia mm. Rodokselle, Kyprokselle, Sisiliaan, Sardiniaan, Espanjaan ja Pohjois-Afrikkaan (HES 27:12-24; JES 23:7).

 

Järjestelmä tuli kuitenkin Jumalan silmissä raskaaksi jumalattomuu-desta, jonka takia Hän salli sen ainutlaatuisen loiston lopulta kadota "meren aaltojen hajottamana syvyyksiin". Näistä synneistä Raamattu mainitsee mm. vahingoniloisen ja petollisen suhtautumisen Israeliin (HES 26:2-5; AAM 1:9; JOOEL 4:4-6), inhimillisen ymmärryksen korottamisen Jumalan viisauden vertaiseksi (HES 28:2-4,6-10; vrt. APT 12:20-23), sydämen ylpistymisen rikkauden karttumisen myötä (HES 28:5; JES 23:8-9; SAK 9:3-4), vääryyden (ahneuden) pesiytymisen kaupankäyntiin (HES 28:16,18; JER 51:13; SNL 11:1; 20:10,23; 2 MOOS 22:24) ja Tyy-ro-Siidonin alueen epäjumalanpalveluksen (1 KUN 11:5; 16:30-31).

 

Suuressa viisaudessasi olet kaupankäynnilläsi kartuttanut omaisuuttasi, ja sydämesi on ylpistynyt rikkautesi vuoksi. Sen tähden, näin sanoo Herra: Korska pidät itseäsi Jumalan vertaisena, minä tuon kimp-puusi muukalaiset. Vieläkö sanot surmaajiesi edessä: 'Minä olen Jumala'? Ihminen sinä olet, et Jumala. (HES 28:5-9) 

 

Ihmettelet varmaan kanssani, miksi Raamattu uhraa sivuja tällaisesta antiikin ajan kauppajärjestelmästä kertomiseen. Mitä opetuksellista tarkoitusta palvelee tuotevalikoiman kuvaaminen, laajan markkina-alueen ja yhteistyökumppanien (asiakaskunnan) yksityiskohtainen selvit-täminen sekä työntekijöiden ja vaurastuvan ruhtinaan (hallintotahon) esitteleminen? Yksi syy Jumalan Ilmoituksen historiallisen osuuden run-sauteen on sen vahva esikuvallinen merkitys. Menneet tapahtumat ovat usein esitäyttymyksiä, jotka opettavat meitä paremmin käsit-tämään edessä olevia aikoja (JOH 16:13).  

 

Profetaalisen sanan valossa näemme Tyyron esikuvana äärimmilleen viritetystä "täydellisen kauniista" ihmisluomuksesta, globaalista talo-usjärjestelmästä, jota johdetaan keskitetysti yhä harvempien toimi-joiden kautta (HES 27:3-7). Keskuspankit ja rahoituslaitokset huolehtivat järjestelmän vuotokohtien korjaamisesta eli elvytysrahan painamisesta ja lainoittamisesta talouden tarpeisiin (HES 27:9); suuret monikansalliset yritykset omistajineen, suurvallat ja valtioliitot (esim. Kiina, USA, EU ja IU) ovat kauppiaita, jotka hallitsevat markkinoita (HES 27:12-24). Kauppalaivojen vapaa kulku maailman merillä turvataan tarvittaessa so-tilaallisella voimalla (HES 27:10-11). Varsinaiset työntekijät, soutajat (palkansaajat, kuluttajat, säästäjät), jotka myrskyissä ahertaen ylläpitä-vät järjestelmää, ovat usein orjan asemassa (HES 27:8,27). He ovat kaukana päätöksenteosta ja taloudellisen tuloksen jakamisesta, vaikka järjestelmän inflaatiovuoto kohdistuu raskaimmin juuri heihin. Luon-nonvarojen ja työvoiman itsekäs hyväksikäyttö sekä rahan määrän keinotekoinen manipulointi on aina ollut osa Tyyro-järjestelmän menes-tyksen salaisuutta (JAAK 5:4). Rahatalouden kannalta tätä aihetta on käsitelty enemmän sivulla C4.22. 

 

Silti nämä "täydellisen kauniit" maailmanmarkkinat rahoitusjärjestelmi-neen sitovat ihmiskunnan yhteen yhä voimakkaammin. Sen suhdanteita seuraamme tiiviisti, sen rakentamisessa ja hyödyntämisessä olemme pieneltä osaltamme kaikki mukana. Sähköinen rahansiirto ja media toimivat sekä globaalin kaupankäynnin että mainostamisen palveluksessa. Muinainen yhteinen Baabelin kieli on näin vaihtunut algoritmiseksi konekieleksi ja Tyyron papyrusväline tietokonesovellutuk-seksi.

 

Kristittyinä elämme siis keskellä yhä ohjatumpaa maailmanjärjestystä. Siksi on suurta Jumalan armoa se, että sydämemme on saanut ank-kuroitua Jeesus-kallioon epävarman mammona-epäjumalan sijaan. Ajallisen elämämme pituus ja hyvinvointi ovat täysin Herramme käsissä! Hänen sovintoverensä ja voimansa ansiosta mielemme säilyy puhtaana ja vapaana, kun järjestelmän kielteiset arvot ja tavat tunkeutuvat tulvaveden tavoin kaikkialle. Sisäisestä rauhasta käsin kykenemme Hengen avaaman sanan valossa erottamaan globaalin kehityksen takana vaikuttavan pimeyden eksytyksen - ja valvomaan uskonsuhdettamme Jeesukseen.   

 

Yhä selvemmin olemme nimittäin havaitsemassa, kuinka JES 23:8-9 ja HES 28:1-5 sisältämät jakeet kuvailevat myös lopun ajan tyyrolaisen järjestelmän "ruhtinaita". Niitä, jotka omistajuuden, hallinnollisen ase-man tai ylivertaisen tieto-taidon avulla nousevat viimeisinä päivinä oh-jaamaan markkinoita ja käsittämättömällä tavalla siitä hyötymään. Tähän eliittijoukkoon eivät kuulu tavalliset kauppiaat, piensijoittajat, yritysjohtajat, pankkiirit ja valtionhoitajat, vaan edellä mainitun Tyyron kuninkaan, eli Paholaisen, kanssa tietoiseen yhteistoimintaan suostuvat ihmiset. Luovuttaessaan sydämensä ja voimavaransa pimeyden Ruh-tinaan palvelukseen he saavat vastalahjaksi yliluonnollista viisautta ja ymmärystä omaisuutensa lisäämiseen (HES 27:4-5). Raamatun mukaan suuri valta ja tietämys ulkonaisen rikkauden kartuttamisessa tekevät heistä ylpeitä, omasta mielestään muita ihmisiä korkeampia jumalallisen viisauden haltijoita (HES 28:2-3). Heidän välityksellään tulee to-teutumaan Paholaisen suunnitelma nykymuotoisen maailmantalouden lopullisesta romahduttamisesta ja tien avaamisesta Uudelle talous-järjestykselle. Siinä kaupankäynti asetetaan lopulta Antikristuksen hallinnon kontrolliin (ILM 13:16-17). Ennakoivia suuntaviivoja tällaiselle kehitykselle olemme hahmotelleet myös sivuilla Korona ja talous sekä Lopun ajan inflaatio.

 

Vuosisatojen 700-500 eKr aikana eläneet profeetat Jesaja, Hesekiel ja Sakarja ennustivat Foinikian kauppamahdin luhistumisen (HES 26:2-14). Nebukadnessar tuhosi Tyyron mantereen puoleisen osan v. 572 ja Aleksanteri Suuri saarelle linnoitetun osan vuonna 332 eKr. Raamatulle tyypillisen spiraalimaisen opettamistavan nojalla voimme ymmärtää näiden ennustusten koskevan paitsi Tyyroa kohdannutta esitäyttymystä myös nykyisen talousjärjestelmämme kukistumista:

  

Tarsiin laivat kuljettivat tavaroitasi, ja sinä tulit täyteen, hyvin painavaksi, keskellä merta. Soutajat veivät sinut suurille vesille, itä-tuuli rikkoi sinut merten aavoilla. Rikkautesi, kauppatavarasi ja laivurisi, vuotokohtiesi korjaajat ja koko väenpaljous, joka sinussa on, vajoavat meren syvyyksiin sinä päivänä, jona sinä kukis-tut (HES 27:25-27).

Laivuriesi huudon voimasta vapisevat rannikot. Kaikki, jotka käyttävät airoja, laskeutuvat laivoistaan, kaikki merimiehet ja merten laivurit astuvat maihin. He virittävät sinusta itkuvirren, valittaen he laulavat sinusta: 'Kuka oli Tyyron vertainen, joka nyt on tuhottuna kes-kellä merta?' (HES 27:28-32)

Kun tavarasi saapuivat meriltä, sinä tyydytit monien kansojen toiveet. Rikkauksiesi ja kauppatavaroittesi runsaudella sinä teit rikkaiksi maan kuninkaat. Nyt olet meren aaltojen hajottamana vetten syvyyksissä. Mukanasi sinne vajosivat kauppatavarasi ja koko väkesi. Kauppiaat kansojen joukossa viheltävät sinulle. Sinusta on tullut kauhun aihe, sinua ei enää ole hamaan ikiaikoihin asti (HES 27:33-36).

Tyyro on rakentanut itselleen linnoituksen ja kasannut kokoon hopeaa kuin tomua ja kultaa kuin katujen lokaa, Katso, Herra valloittaa sen, syöksee mereen sen voiman, ja kaupunki palaa tulessa (SAK 9:3-4).

Myös maan kauppiaat itkevät ja surevat häntä, kun kukaan ei enää osta heidän tavaraansa. Näiden tavaroiden kauppiaat, ne, jotka ovat rikastuneet hänen avullaan, seisovat loitolla, kauhuissaan hänen piinansa vuoksi (ILM 18:11,15).

Kuulkaa nyt, te, jotka sanotte: "Tänään tai huomenna matkustamme ..., viivymme vuoden, käymme kauppaa ja saamme voittoa."  Ettehän te tiedä, mitä huominen tuo tullessaan ja millainen on teidän elämänne. Mutta nyt te ylpeydessänne kerskailette. Kaikki tuollainen kerskailu on pahasta. Kuulkaa nyt, te rikkaat! Itkekää ja valittakaa sitä kurjuutta, joka on teille tulossa. Teidän rikkautenne on mädäntynyt. Teidän kultanne ja hopeanne on ruostunut. Te olette koonneet aarteita viimeisinä päivinä (JAAK 4:13-5:3).

 

 

d) Suuri Babylon

 

Ilmestyskirjan 18. luvun kuvaama lopun ajan Suuri Babylon on Tyyron kaltainen satamakaupunki ja kansainvälisen kaupan keskus. Koska Raamattu vaikenee kaupungin todellisesta nimestä, käsittelemme mekin aihetta hengellisestä näkökulmasta ilman olettamuksia nimivaihtoeh-doista. (Toki meillä itsekullakin alkaa vähitellen mielessämme hahmottua ilmansuunta, missä tuo markkinoiden keskus voisi fyysisesti sijaita.) Sijaitsipa tuleva Suuri Babylon missä tahansa, sen merkittävää asemaa merenkulkuun perustuvan maailmankaupan moottorina kuvaa hyvin lause: 

Maan kauppiaat ovat rikastuneet hänen ylellisyytensä runsaudesta ... kaikki, joilla oli laivoja merellä (ILM 18:3,19).

 

Kuten edellä olemme huomanneet, on yrittämisen ja vaihdantatalouden ihanne kärsinyt vaurioita vuosituhanten saatossa. Kaupankäynnin vää-ristymät eivät johdu ainoastaan langenneen ihmisen ahneudesta ja mammonan ihannoimisesta. Perusongelman on alusta alkaen muodos-tanut Paholaisen juoni käyttää järjestelmää hyväksi ihmiskunnan sitomiseksi itseensä. Markkinatalouden (siis myös mm. rahoituksen, mainostamisen eli mielipiteen muokkaamisen, viihdeteollisuuden ja säh-köisen median) ohjaaminen sisältä käsin on osa henkivallan suun-nitelmaa, kun se pyrkii vaikuttamaan ihmismieleen ja -sydämeen. Sen kautta luodaan maaperää valheelliselle antikristilliselle arvomaa-ilmalle. (Varautumista tulevaisuuteen kristityn näkökulmasta katsottuna olemme pohtineet sivulla Valmistautuminen.)

 

Jotta Paholainen saisi solmittua verkkonsa koko maailman ylle, hän tarvitsee apuna ihmisajureita: sellaisia keskeisessä asemassa ole-via kaupan, finanssimarkkinoiden, teollisuuden, tieteen ja tekniikan, viestinnän, valtionhallinnon (politiikan) ja uskontojen toimijoita, joista hän saa syvemmän hallintavallan. Kun mammonaa, vaikutusvaltaa, aistinautintoja tai "rajatietoa" yli kaiken rakastava ihminen antau-tuu Saatanan palvelukseen, avautuu hänelle usein vastapalvelukseksi tie epätavallisen suureen vaurauteen, valtaan ja okkultistiseen yhteyteen pimeyden kanssa (salattuun "viisauteen"; HES 28:2-5; LUUK 4:5-7). Esimerkiksi Herran Jeesuksen opetuslapsiryhmän sisäpiiriin kuulunut "kassanhoitaja" Juudas Iskariot antoi itsensä rahanhimossaan pimeyden Ruhtinaan käyttöön:

Hänellä (Juudaksella) oli hallussaan rahakukkaro, ja hän otti itselleen osan rahoista, joita siihen pantiin. He olivat aterialla, ja Paho-lainen oli jo pannut Juudaksen sydämeen ajatuksen, että tämä kavaltaisi Jeesuksen. Sen leivänpalan jälkeen Saatana meni Juu-dakseen (JOH 12:6 13:2,27).

Silloin Juudas meni ylipappien luo ja sanoi: "Mitä tahdotte antaa minulle, jos toimitan Hänet (Jeesuksen) teidän käsiinne?" He lupasivat hänelle 30 hopearahaa. Siitä lähtien Juudas etsi sopivaa tilaisuut-ta kavaltaakseen Jeesuksen (MATT 26:14-16).

 

Markkinoita hallitsevassa Suuressa Babylonissa tulee toimimaan pahuu-den henkivallan ja ihmisen "yhteistyöelin", jota Raamattu kutsuu Suu-reksi Portoksi (ILM 17:1-2,18). Porton otsassa oleva nimi ilmaisee entiteetin toiminta-ajatuksen: "Suuri Babylon, maan porttojen ja ilje-tysten äiti." Raamattu nimittää portoksi kaupunkia, jossa syntielämä rehottaa julkeana ja räikeänä. Sellaisia olivat esimerkiksi Niinive (NAAH 3:1,4-7), Tyyro (JES 23:16-17) ja Jerusalem (JES 1:21-23; HES 16: 2,30). Niinive oli täynnä väkivaltaa, valhetta ja velhoutta (NAAH 3:1,4-7); Tyyrossa inhimillisen viisauden ja ulkonaisen menestyksen karttu-minen johti ylpeyteen ja ihmisen korottamiseen Jumalan vertaiseksi (JES 23:9,16-17; HES 28:2-9); Jerusalem lankesi mm. hengellisen ja fyysisen haureuden harjoittamiseen, temppelinsä häpäisemiseen sekä lasten uh-raamiseen epäjumalille (2 AIK 33:5-7; HES 16:20-22; HOOS 4:12-14; JER 6:13). Kun Suurta Babylonia sanotaan "porttojen äidiksi", tarkoittaa se sitä, että kaupunki toimii lähteenä tämänkaltaisen pahuuden leviä-misessä maailmassa.

 

Ilmestyskirjan Suuri Portto samastuu Suureen Babyloniin kolmella tavalla: molemmat kuvataan kaupunkeina (ILM 17:18; 18:10), molem-pien kanssa kansat johtajineen harjoittavat haureutta (ILM 17:2; 18:3) ja molemmat ovat olemukseltaan vauraita (ILM 17:4; 18:16-17). Sekä pakanoiden että Israelin kansan harjoittama epäjumalien palveleminen on Raamatun kielenkäytössä haureutta niiden kanssa. Pohjimmaltaan se on Jumalan kuvakseen ja yhteyteensä luoman ihmisen haureutta rii-vaajahenkien kanssa:

Älä kumarra mitään muuta jumalaa, sillä Herra on nimeltään Kiivas. Hän on kiivas Jumala. Älä tee liittoa maan asukkaiden kanssa, jotka seu-raavat haureellisesti jumaliaan ja uhraavat niille ja kutsuvat sinutkin mukaan. Jos sinä syöt heidän uhreistaan ja jos otat sen maan tyttäristä pojillesi vaimoja, jotka seuraavat haureellisesti jumaliaan, niin he saavat poikasikin seuraamaan haureudessa heidän jumaliaan (2 MOOS 34:14-16).

He uhrasivat riivaajille, eivät Jumalalle. He uhrasivat jumalille, joita eivät tunteneet (5 MOOS 32:17). He palvelivat heidän jumalankuviaan, ja niistä tuli heille ansa. He uhrasivat poikiaan ja tyttäriään riivaajille ... ja saastuttivat itsensä töillään ja olivat haureellisia teoissaan (PS 106:36-39).

Jäljelle jääneet ihmiset ... eivät kuitenkaan tehneet parannusta kättensä teoista, niin että olisivat lakanneet palvomasta riivaajia ja ... epä-jumalia. He eivät tehneet parannusta murhistaan eivätkä noituuk-sistaan, eivät haureudestaan eivätkä varkauksistaan (ILM 9:20-21). 

 

VT:n profeetat esittävät luopiotilassa olevan Israelin usein portoksi langenneena aviovaimona (JES 57:3; JER 2:20; 3:6). Sen vuoksi jotkut Raamatun tukijat ajattelevat, että Suuri Portto on lopun ajan yleis-uskonnollinen "organisaatio" eli maailmankirkko. Se on henkivaltojen (langenneiden enkelien) inspiroima "iljetysten äiti", jonka kanssa kaikki maailman kansat kuninkaineen (johtajineen) tulevat harjoittamaan haureutta, ja jonka noituudella heidät eksytetään (ILM 17:1-2,4,18; 18:3,23; 19:2). Alkuvaiheessa Suuri Portto kykenee liehakoimaan myös Pedon (Antikristuksen) hallinnon kanssa (ILM 17:3,16). Suuren Porton toimintaa ohjaa riivaajahenkien sekä haureuden, saastaisuuden, val-heen, vainaja- ja tietäjähenkien lisäksi murhan henki, joka vihaa eri-tyisesti Jeesukseen uskovia (ILM 17:6; 18:24). Raamatun mukaan kaikki nämä henget jäävät jäljelle Suuren Babylonin raunioille, kun kaupungin fyysinen rakenne kerran häviää Jumalan tuomion alla (ILM 18:2,10,21-22).

Suuri Portto istuu paljojen vesien päällä, se, jonka kanssa maan kuninkaat ovat harjoittaneet haureutta ja jonka haureuden viinistä maan asukkaat ovat juopuneet (ILM 17:1-2).

Tämä tapahtuu tuon Porton suuren haureuden tähden, ihanan ja suloisen, taitavan velhottaren, joka myi kansakuntia haureudellaan, su-kukuntia velhouksillaan (NAH 3:4).

Sillä sinun kauppiaasi olivat maan mahtavia, ja sinun noituudellasi eksytettiin kaikki kansat (ILM 18:23).

Hänen syntinsä ovat ulottuneet taivaaseen asti, ja Jumala on muistanut hänen rikoksensa. Ja hänet poltetaan tulessa, sillä väkevä on Herra Jumala, joka on hänet tuominnut. "Voi, voi sinua, suuri kaupunki, Babylon, sinä mahtava kaupunki! Yhdessä hetkessä tuli sinun tuomiosi." (ILM 18:5,8,10) 

 

Suuren Babylonin kaupungin kukistuminen tapahtuu palamalla Ju-malan vihan maljojen yhteydessä, mistä enkelit välittävät varoituksen jo ennen maan sadonkorjuuta ja seurakunnan ylösottoa (ILM 14:7-8,16; 16:19; 18:18-19). Maailmankaupan keskuksen valtaisa tulipalo tulee näkymään kauas merelle aiheuttaen suurta ahdinkoa niissä, joiden elanto on suoraan riippuvainen markkinoiden toimivuudesta (ILM 18:9-11,15-19). lmestyskirjan mukaan Suuren Porton "instituutio" kohtaa tuomionsa toisella tavalla: Antikristuksen johtama kymmenen valtion (tai maantieteellisen talousalueen) liitto jostakin syystä vihastuu siihen häpäisten ja tuhoten sen lopulta (ILM 17:16). 

 

Muuan väkevä enkeli otti kiven, joka oli suuri kuin myllynkivi, ja heitti sen mereen sanoen: "Näin rajusti heitetään pois Babylon, se suuri kaupunki, eikä sitä enää löydetä." (ILM 18:21)

Maan kuninkaat, jotka ovat hänen kanssaan harjoittaneet haureutta ja eläneet ylellisesti, itkevät ja vaikeroivat häntä, kun näkevät hänen palonsa savun. Myös maan kauppiaat itkevät ja surevat häntä, kun kukaan ei enää osta heidän tavaraansa. Näiden tavaroiden kauppiaat, ne, jotka ovat rikastuneet hänen avullaan, seiso-vat loitolla, kauhuissaan hänen piinansa vuoksi (ILM 18:9-11,15). 

 

Valvovan ja ohjaavan maailmanjärjestyksen sisäänajo ei siis anna millään tavalla "viimeistä sanaa" pimeyden valtakunnalle. Edes Antikristuksen hallinnon ilmestyminen ei merkitse sitä. Pahuuden Ruhtinaan, epäuskoisten juutalaisten ja Rooman virkamiesten yhteistyönä toteut-tama Jeesuksen teloittaminen ristillä näytti sekin aluksi taivasten valtakunnan tappiolta. Opetuslapset pettyivät Jeesukseen, piiloutuivat ja heidän uskonelämänsä häiriintyi. Kolmessa vuorokaudessa Jeesuksen ylösnousemuksen myötä kaikki kuitenkin muuttui. Paljastui se muuttu-maton totuus, että pimeyden synkimmänkin teelmän on lopulta taivuttava palvelemaan Jumalan iankaikkista pelastussuun-nitelmaa. Taistelua ei siis käydä kahden yhtä vahvan tai samanlaatuisen valtapiirin välillä, joten missään historian vaiheessa lopputulos - Kris-tuksen voitto - ei ole ollut epävarma.

 

Niinpä käsitellessään Babylon-järjestelmän globaalin voimistumisen syitä Raamattu ei puhu hämmentävistä salaliittoteorioista, ei salaseuroista, veljeskunnista tai illuminaateista. Sen sijaan se neuvoo kristittyä näke-mään kaiken taustalla kapinoivan henkivallan, jolle ennakoitiin murskaava tappio jo syntiinlankeemuksen jälkeen (1 MOOS 3:15; ROOM 16:20). Samalla Raamattu kehottaa meitä uskovia vahvistumaan Her-rassa Jeesuksessa ja Hänen väkevässä voimassaan, jossa meillä on riittävä varustus vastustaa ja voittaa Perkeleen aikomukset oman ajallisen elämämme ja tulevaisuutemme suhteen.

Jeesus itse hallitsee maailmaa Isän oikealla puolella ja pitää kaikkia pahuuden henkivaltoja kontrollissa jalkojensa al-la. Hänessä pysyen selviämme läpi ahdistuksen aikojen ja säilytämme voittajan asemamme loppuun asti. (EFES 1:22; 1 KOR 15:57)

 

Miten äärettömän suuri on Hänen voimansa meitä kohtaan, jotka uskomme, Hänen väkevän voimansa vaikutuksen mukaan. Tällä voimallaan Hän vaikutti Kristuksessa herättäessään Hänet kuolleista ja asettaessaan Hänet istumaan oikealle puolelleen taivaal-lisissa, ylemmäksi kaikkea hallitusta ja valtaa, voimaa ja her-ruutta. Jumala on alistanut kaiken Hänen jalkojensa alle ja asettanut Hänet kaiken yläpuolelle, pääksi seurakunnalle. (EFES 1:19-22).

Lopuksi: vahvistukaa Herrassa ja Hänen väkevässä voimassaan. Pukekaa yllenne Jumalan koko taisteluvarustus voidaksenne kestää Pa-holaisen juonet. Emmehän me taistele verta ja lihaa vastaan vaan ... henkivaltoja vastaan ... ja taivaan avaruuden pahoja henki-olentoja vastaan. Ottakaa sen tähden yllenne Jumalan koko tais-teluvarustus, niin että voitte pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaiken suoritettuanne pysyä pystyssä (EFES 6:10-13).

Kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman. Ja tämä on se voitto, joka on voittanut maailman: meidän uskom-me. Kuka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika (1 JOH 5:4-5).