C2.3a Uudistuminen tietoon
Olettehan ... pukeutuneet uuteen, joka uudistuu tie-toon, Luojansa kuvan mukaan (KOL 3:9-10).
Uudeksi luomukseksi tuleminen ja ensi pukeutuminen Kristukseen havaitaan mielen uudistumisena. Syntiinlankeemuksen seurauksena pimentynyt ymmärryksemme alkaa uudistua tietoon Herrastamme, Hänen rakastavasta tahdostaan, lunastuksensa kattavuudesta ja hyvästä suunnitelmastaan meitä kohtaan. Uudistumme totuuden mukaiseen tietoon myös itsestämme Luojamme kuvana, asemastamme Kris-tuksessa ja tehtävästämme tässä maailmassa. Hyvin tärkeätä kil-voittelumme kannalta on olla tietoinen paitsi siitä, mitä Kristuksessa olemme jo perineet, myös siitä, miten käsittelemme vanhan ihmisen jälkeensä jättämää perintöä olemuksessamme.
Pyhä Henki välittää tämän tarpeellisen ymmärryksen meille Jumalan sanan avulla. Meille tapahtuu aivan päinvastoin kuin alkuparatiisin asukkaille, joille Käärme valehteli hyvää ja pahaa koskevan moraalisen tiedon löytyvän Jumalan tahdon ulkopuolelta. Todellisuudessa kaikki tiedon ja viisauden aarteet ovat kätkettyinä Kristuksessa.7) Uudis-tuminen tiedossa ei näin ollen ole kreikkalaisen filosofian tapaan ihmisjärkeilyn tulosta, vaan Kristuksen armon kirkkauden yhä lisääntyvää valoa meissä:
Minä kiitän aina Jumalaani … siitä armosta, joka on annettu teille Kristuksessa Jeesuksessa, että te olette kaikessa rikastuneet Hänessä, kaikessa puheessa ja kaikessa tie-dossa (1 KOR 1:1:4-5).
Hengen opetuksen rikkaus muuhun teologiseen tietoon verrattuna on siinä, että se ei jää irralliseksi ulkokohtaiseksi raamatunjakeiden muistitiedoksi tai oppirakennelmaksi, vaan ohjaa kasvamaan Jumalan tuntemisessa ja Hänen tahtonsa käsittämisessä. Henki antaa viisautta ja voimaa käytännön vaellusta ja kuuliaisuutta koskeviin tilanteisiin. Itse asiassa kreikan kielen sana epignōsis, jota tämän luvun johdan-tojakeessa KOL 3:10 käytetään merkitsemään tietoa, tarkoittaa UT:ssa myös Herran tuntemista b). Siten se on käännetty esimerkiksi seu-raavissa apostoli Paavalin vahvoissa rukoustavoitteissa:
… emme ole lakanneet rukoilemasta teidän puolestanne ja anomasta, että tulisitte täyteen Hänen tahtonsa tuntemis-ta kaikessa hengellisessä viisaudessa ja ymmärryksessä. … että he saisivat rohkeuden omistaa täysin varman ymmär-tämisen koko rikkauden ja pääsisivät tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen (KOL 1:9; 2:2). Rukoilen, että sinun uskosi … tulisi voimalliseksi kaiken sen hyvän tuntemises-sa, mikä meillä on Kristuksessa (FILEM 1:6).
Jumalan viisaudesta osalliseksi pääseminen on pukeutumista siihen kirk-kauteen, joka meille on ollut määrättynä jo ennen maailman pe-rustamista.8) Se on varattu kaikille Hänen omilleen! Luonnollisesti ohjaajaksi tämänkaltaisiin syvyyksiin kelpaa vain Hän, joka tietää mitä Jumalassa on: Herran Henki, joka on viisauden ja ymmärryksen, neuvon (taidon) ja voiman, tiedon ja Herran pelon Henki.9) Totuuden sanaa kärsivällisesti ja määrätietoisesti avaamalla Hän uudistaa vähi-tellen ymmärrystämme käsittämään, millaista on Kristuksen mielen mukainen vaellus Herran pelossa.
Pyhä Henki … opettaa teille kaiken ja muistuttaa teitä kai-kesta, mitä Minä olen teille sanonut (JOH 14:26). Hän johdat-taa teidät kaikkeen totuuteen. Sinun Sanasi on totuus (JOH 16:13; 17:17).
Mielen uudistuminen tietoon on välttämätöntä myös Herran lampun valoa tukahduttavien ”orjantappuroiden” havaitsemisessa ja kitkemi-sessä (sivu C2.4) sekä haitallisten mielen varjostimien, ”vakkojen”, pois kuorimisessa (sivut D3.4 ja D3.5). Omien lihallisten vaikuttimien ja aikeiden tunnistaminen yhdessä Jeesuksen mielenlaatuun tutustumisen kanssa synnyttää meissä kaipauksen saada pukeutua sellaisiin valon varusteisiin, joiden tunnusmerkkinä on Luojamme kuvan mukai-nen pyhä vaellus.
Rukoilemme, että vaeltaisitte Herran arvon mukaisesti ja Hänelle kaikessa mieliksi ja että kantaisitte hedelmää kaikis-sa hyvissä teoissa ja kasvaisitte Jumalan tuntemises-sa (KOL 1:10).
Onnistuakseen mielemme uudistamisessa parhaalla mahdollisella tavalla Opettajamme synnyttää meissä kiinnostuksen ja nälän Raamatun ravintoa kohtaan. Ehkä Hän siinä yhteydessä joutuu vapauttamaan meidät joistakin nykyajan turhista ajanvietteistä ja someyhteyksistä taivutellessaan meitä viipymään enemmän kalliin oppikirjamme äärellä.
Jumala itse puhuu sanansa kautta meille; se on Hänen tärkein kanavansa ajatusmaailmamme rakentamisessa.
Kun rukoillen luemme, uskossa tutkimme ja mietiskelemme sanaa, kokoamme mieleemme jatkuvasti arvokasta materiaalia, jota Herran Henki sitten tilanteen mukaan käyttää hyväksemme. Sen avulla Hän lääkitsee mieltämme, purkaa ja uudelleen rakentaa ajatusmaailmaamme, tunteiden ilmaisutapojamme, pyrkimyksiämme ja asenteitamme Jumalan tahdon mukaisesti. Jumalan sanan ainutlaatuista merkitystä tässä vuorovaikutuksessa Raamattu itse kuvaa näin:
Jumalan sana … tunkee läpi, kunnes erottaa sielun ja hengen … ja tuomitsee sydämen ajatukset ja aikeet (HEPR 4: 12). Koko Raamattu on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuk-sesta, ja se on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojen-nukseksi ja kasvatukseksi vanhurskaudessa, jotta Juma-lan ihminen olisi täydellinen ja varustautunut kaikkiin hyviin tekoihin (2 TIM 3:16-17).
Jeesus itse näytti meille mainion esimerkin mielen aktiivisesta avaa-misesta Kirjoituksille ja Taivaallisen Isän opetukselle jo nuoresta pitäen. Niin kuin aito ihminen, Jeesus varttui viisauteen yhdessä iän myötä tapahtuvan oppimisen, juutalaisen kasvatuksen ja armossa kasvamisen kanssa. Ilmeisesti synagogakoulussa (katso liite alla) Hän omaksui ulkonaisen tietämyksen mm. Toorasta ja Salomonin sananlaskujen elämänohjeista täyttyen samalla Isänsä antamalla viisaudella niiden oikeasta tulkinnasta. Kaikkea sitä, mitä Isän Henki Hänessä opetti, Hän sanoin ja teoin hyödynsi sitten palvelutyössään:
Hän istui opettajien keskellä kuunnellen heitä ja kysel-len heiltä. Jeesus varttui viisaudessa, iässä ja armossa, Jumalan ja ihmisten edessä (LUUK 2:46,52). Jeesus sanoi: ”Minä … puhun sen, minkä Isäni on Minulle opettanut” (JOH 8:28). Mitä tahansa Isä tekee, sitä tekee samoin myös Poika (JOH 5:19). Isä asuu Minussa (JOH 14:10).
Olinhan minäkin isäni poika, hento, äitini ainokainen. Isäni opetti minua ja sanoi minulle: ”Pitäköön sydämesi kiinni minun sanoistani … minä neuvon sinut viisauden tiel-le.” (SNL 4:3-4,11).
Samassa Jerusalemin temppelissä, jossa Jeesus vieraili lainopettajia kuuntelemassa, oli 7-haarainen öljylamppu pyhäksi kutsutun huoneen ainoana valonlähteenä. Lamppu valaisi näkyleipäpöytää, jonka päällä olevat näkyleivät oli tarkoitettu pappien ravinnoksi. Nuo kaksitoista näkyleipää ovat esikuva sekä Jeesuksesta Elämän Leipänä että Jumalan sanasta, joka lakina ilmoitettiin kahdelletoista Israelin sukukunnalle ja evankeliumina kahdelletoista apostolille. Öljylampun valo teki leivän näkyväksi papeille muuten pimeässä huoneessa. Samalla tavalla
Pyhä Henki valaisee meille uskomme kohteen, Jeesuksen, ja avaa meille Hänen sanansa.
Jumalan edessä säilytetty näkyleipä oli pyhää ravintoa temppelin papeille. Samoin Jumalan luota lähtenyt Elämän Leipä koituu meille, Uuden Liiton papeille, uskossa omistamisen kautta iankaikkiseksi elä-mäksi ja ilmoituksen sana hengelliseksi ravinnoksi.10)
L I I T E
Raamattumme ei kerro Jeesuksen koulunkäynnistä. Useisiin lähteisiin viitaten professori Jari Metsämuuronen sijoittaa yhtenäisen ja pakollisen synagogakoulun kehittymisen jo vuoteen 75 eKr. Tuntuu luonnolliselta, että myös Joosef ja Maria huolehtivat lastensa koti-kasvatuksesta ja synagogakoulutuksesta Kirjoitusten ja lain hyvän tuntemuksen hankkimiseksi (5 MOOS 6:6-9). Ainakin Jeesus osasi ulkoa Kirjoitukset ja käytti niitä runsaasti opetuksissaan. Seuraava teksti on koottu Metsämuurosen erinomaisesta tutkielmasta Synago-gakoulun eetos ja käytänteet ajanlaskumme alussa c).
Synagogakoulussa oli kaksi kouluastetta: bet Shefer (alaluokat) kaikille lapsille ja bet ha-Midrash (yläluokat) parhaiten edistyneille. Synagogakoulussa 6-13 vuotiaat juutalaislapset perehtyivät Kirjoituk-siin eli kirjoitettuun Tooraan (5 Mooseksen kirjaan) ja Mishnaan eli suulliseen Tooraan. Käytännön taitoina lapset omaksuivat lukemisen, kirjoittamisen, aritmetiikan ja musiikin, joita he sovelsivat mm. kielten (heprea, aramea, kreikka), historian, matematiikan ja tieteiden opis-kelussa. Koska kirjallista oppimateriaalia (kirjakääröjä) oli vähän, sitä tärkeämpi opiskelumuoto oli ulkoa opettelu ja mieleen painaminen. Ääneen lukeminen ja toistaminen oli niin tehokasta, että suurin osa lapsista oppi ulkoa pitkiä pätkiä sekä kirjoitetusta että suullisesta Toorasta. Muodollinen koulutus päättyi 13-vuoden bar mitzva-iässä, jolloin nuori tuli uskonnollisesti täysikasvuiseksi, vastuulliseksi lain ja juutalaisten perinteiden noudattamisesta sekä täysivaltaiseksi Tooran lukijaksi jumalanpalveluksessa.
Synagogakoulun jälkeen poika yleensä lähti työelämään, usein siihen käsityöammattiin, johon isä oli häntä kouluttanut (MATT 13:55; MARK 6:3). Vain poikkeuksellisen lahjakkaat ja varakkaat oppilaat saattoivat muuttaa kotoaan jatkamaan opiskeluaan jonkin kuuluisan rabbin ohjauksessa. Tällainen oli Kilikiassa nykyisen Turkin alueella syn-tynyt Saulus Tarsolainen, joka kertoo kouluttautuneensa Jerusale-missa kuuluisan Rabbi Gamalielin oppilaana (Apt 22:3).
Synagogakoulussa tyttöjen ja poikien välillä ei tehty eroa lain tuntemisen suhteen – molempien tuli osata Mooseksen lain pääpiirteet. Tyttöjä ei kuitenkaan kannustettu jatkamaan opintojaan Tooran parissa bet ha-Midrashiin. Sen sijaan on oletettavaa, että tyttöjen jatkokoulutus ohjasi käytännöllisiin ja kodin taitoihin. Muutoin tyttöjen koulutukseen ei kirjallisuudessa ole kiinnitetty paljonkaan huomiota. On silti huomion arvoista, että UT kertoo Timoteuksen äidistä Eunikesta ja isoäidis-tä Looiksesta, jotka kykenivät opettamaan Timoteukselle Kirjoitukset (2. Tim 1:5; 3:15) ja toisaalta Priskillasta, joka neuvoi Kirjoitukset hyvin tuntenutta Apollosta (Apt 18:26). Näillä naisilla oli pitkälle edennyt Kirjoitusten tuntemus, ellei peräti rabbiininen koulutus.
Synagoga oli varhaisin, levinnein ja kestävin kasvatuksellisten ohjeiden antaja Israelin pakkosiirtolaisuuden jälkeen. Se oli ensimmäinen instituutio, joka antoi systemaattista ohjausta molemmille sukupuolille. Se oli kirjanoppineiden korkeakoulun ja alkeiskoulun äiti. Sen pohjalta nousi liike, joka johti yleiseen koulutukseen.