B15  LEEVIN POJAT                        23.1.2024

Leevin suku muodostaa Raamatussa pelastushistoriallisesti tärkeän kokonaisuuden. Sillä on myös suuri esikuvallinen merkitys Kristuksen seurakunnan näkökulmasta. Perehtyes-sämme tällä sivulla leeviläisyyden erityispiirteisiin lähdemme liikkeelle alusta alkaen.

Sinä aikana, kun kantaisä Jaakob työskenteli vielä appensa karjanhoitajana Paddan-Aramissa (Harranissa) Luoteis-Meso-potamiassa, synnytti vaimo Leea hänelle kuusi poikaa ja tyttären. Pojista kolmanneksi vanhimmalle annettiin nimi Leevi ja ainoalle tyttärelle nimi Diina. Kun Jaakob muutti takaisin synnyinseudulleen Kanaaninmaahan, hän hankki perheelleen maapalstan Sikem-nimisen kaupungin edustalta (1 MOOS 33:18-19). Asuminen siellä jäi kuitenkin lyhyt-aikaiseksi, sillä Leevi-pojan "kuohuva veri" aiheutti suuren kriisin paikkakunnalla sekä hätä- ja pelkotilan Jaakobin elä-mässä.

Tapahtumasarja käynnistyi Leevin sisareen Diinaan kohdis-tuneen seksuaalinen väkivallan seurauksena. Tekijä sattui ole-maan saman perhekunnan poika, jolta Jaakob oli maapals-tansa ostanut (1 MOOS 34:1-2). Sisarensa häpäisemisen nostattama viha ei laantunut veljien - lähinnä Leevin ja Si-meonin - sisimmässä, vaikka raiskaaja myöhemmin ilmaisi halunsa ottaa tyttö vaimokseen. Kostonhalu ei sammunut sii-henkään, että pakanakaupungin kaikki miehet ympärileik-kauttivat itsensä, jotta voisivat lankoutua (solmia avioliittoja) israelilaisten kanssa. Ympärileikkaushaavojen ollessa kipeim-millään Leevi ja Simeon hyökkäsivät yllättäen Sikemiin ja tappoivat miekalla kaikki kaupungin miespuoliset asukkaat (1 MOOS 34:25).

Veljesten väkivaltainen kiivaus ei saanut Jaakob-isän hyväk-syntää, vaan moittien hän sanoi heille: "Te olette syösseet minut onnettomuuteen saattaessanne minut tämän maan asukkaiden vihoihin. Meitä on vain muutama mies. Jos he kokoontuvat minua vastaan, he lyövät minut, ja niin minut ja minun sukuni tuhotaan." (1 MOOS 34:30) Kun Jaakob ennen kuolemaansa siunasi 12 poikaansa, hän varoitti Leeviä ja Simeonia heidän omavaltaisesta, helposti väkivaltaiseen vi-haan syttyvästä luonteestaan:

Heidän miekkansa ovat väkivallan aseita. Älköön sieluni liittykö heidän neuvonpitoonsa, sillä vihassaan he mur-hasivat miehiä. Kirottu olkoon heidän vihansa, sillä se on raju, ja heidän kiukkunsa, sillä se on julma. (1 MOOS 49:5-7)

Jaakobin ennustus Leevin suvun taipumuksesta purkaa kiu-kussa syntynyt vihaisuus väkivaltaan paljastui oikeaksi lähes 400 vuotta myöhemmin Israelin asuessa Egyptissä. Leevin jälkeläisten kolmanteen sukupolveen syntynyt ja faaraon tyt-tären ottopoikana kasvanut Mooses hakkasi pikaistuksissaan heimoveljensä kunniaa loukanneen egyptiläisen kuoliaaksi ja joutui lähtemään pakomatkalle (2 MOOS 2:11-12).

Ihmeellistä kyllä, juuri tällaista ongelmallista ja väkivaltaista "veren perintöä" kantavaa sukua varten Jumala oli kaa-vaillut keskeisen tehtävän kansansa (ja koko maailman) pelastushistoriassa. Niinpä Mooseksen pako Midianin maahan ja elämä siellä lammaspaimenena 40 vuoden ajan ei sattunut vahingossa, vaan se kuului osana Jumalan kasvatussuun-nitelmaan. Äkkipikaisen vihan, Jumalasta riippumattoman toi-minnan ja ihmisen kunniaa etsivän kiivauden täytyi kulua pois ennen kuin mies oli valmis astumaan elämäntehtäväänsä.

Kallis Herran lunastama lukijani, joka koet nyt olevasi syrjässä - ikään kuin erämaassa. Siellä hiljaisuudessa Sinua puhdis-tetaan ja valmistetaan kutsumustasi varten. Vaikka tulevaan palvelutehtävään sopimattomien luonteesi särmien poishiomi-nen tuntuu kivuliaalta ja aikaa vievältä, voit luottaa Jee-suksen olevan kanssasi. Pyri elämään lähellä Häntä! Aikataulu on Hänen käsissään. Hänellä on varattuna paikka Sinulle seurakuntansa uudistumisessa ja viimeisessä herätyksessä ennen Jeesuksen paluuta. Muista myös, että oman hengel-lisen temppelisi sisäinen rakentuminen Kristuksen mie-lenlaadun mukaiseksi Hengessä tulee kestämään jälkitar-kastuksen sinä päivänä, jolloin tulessa koetellaan kaikki ra-kenteet (1 KOR 3:11-13).    

Samaan aikaan Jumalan salattu työ eteni jokaisessa Leevin kolmen pojan sukuhaarassa. Heissäkin tuo väkivaltainen "leeviläinen" kiukku tuli sulatetuksi siten, että heidän luon-tainen kiivautensa suuntautui etsimään yksinomaan Herran kunniaa. Näemme tämän Jumalan työn kypsymisen tär-keällä hetkellä Israelin erämaavaelluksen aikana, kun kansa oli vajonnut epäjumalanpalvelukseen kultaisen vasikan edes-sä.

Katsotaanpa tarkemmin, millaisesta tilanteesta oli kysymys.

Herra oli vastikään tehnyt liiton Israelin kanssa Siinain vuoren juurella. Hän oli ilmaissut halunsa asua kansansa keskellä ja pyytänyt Moosesta rakentamaan sitä varten Ilmestysmajan (2 MOOS 24:7-8; 25:8-9). Tästä huolimatta, kun Mooses näytti viipyvän vuorella, kansa kävi kärsimättömäksi ja kääntyi etsi-mään lohdutusta valmistamaltaan egyptiläismalliselta Apis-epäjumalalta (2 MOOS 32:8-9). Israel käyttäytyi kuin mor-sian, joka heti kihlautumisensa jälkeen osoittaa uskottomuut-ta sulhasta kohtaan. Epäusko, uppiniskaisuus ja kuriton mukautuminen ympäröivien pakanaheimojen elämäntapaan oli Herran silmissä niin paha asia, että Hän harkitsi vetäy-tymistä matkan jatkamisesta kansansa kanssa (2 MOOS 33:2-5). Vasta tämä äärimmäinen alennustila herätti kansan etsi-mään parannuksessa Jumalansa kasvoja. Mooseksen esiruko-uksen lisäksi, jossa hän oli valmis uhraamaan itsensä kansan puolesta (2 MOOS 32:30-32; esikuva Jeesuksesta), merkittä-vää oli Leevin sukukunnan näkyvä erottautuminen Her-ralle. Ensimmäisen kerran yhtenä joukkona he tuomitsivat synnin ja palasivat Herran tykö:

Mooses seisoi leirin portilla ja huusi: "Joka on Herran puolella, tulkoon minun luokseni!" Silloin kaikki leevi-läiset kokoontuivat hänen luokseen. (2 MOOS 32:26).

Leevin suvun rasitteena alusta alkaen ollut äkkipikainen kiih-keys, mikä usein oli johtanut väkivaltaiseen ongelmanrat-kaisuun, oli muuttunut Herran kunniaa etsiväksi pyhäksi kiivaudeksi (vrt. JOH 2:17; 2 KOR 7:11; 11:2). Leeviläisten miesten päätöksellä vihkiytyä Herran käyttöön oli yhdessä Mooseksen rukoustaistelun kanssa kauaskantoiset seurauk-set. Luemme Raamatusta, kuinka

a) Herra uudisti liittonsa Israelin kanssa (2 MOOS 34:8-11).

b) Mooses rakensi pyhäkön Herran asumukseksi ja uhri-

         toimituksia varten (2 MOOS 25:8-9; 40:1-2,16-17;

    3 MOOS  6:13).

c) Mooses erotti Leevin suvun miehet palvelutehtäviin

    Ilmestysmajassa: Aaronin ylipapiksi, hänen poikansa

    papeiksi ja muut ylipapin palvelijoiksi (2 MOOS 28:1;

    30:30; 40:15; 4 MOOS 3:5-10; 4:46-49).

d) Herran kirkkaus asettui Ilmestysmajaan leirin keskelle

    (2 MOOS 40:34-38; 3 MOOS 9:23-24).

Leevin pojat, joiden elämä Jaakobin mielestä kantoi lähtö-kohtaisesti haastavaa ennustetta, löysivät Jumalan armollisen vaikutuksen seurauksena pysyvän kutsumuksensa ylipapin palvelijoina.

Vain Leevin jälkeläiset voivat tehdä Ilmestysmajan palvelutyötä (4 MOOS 18:23). Siihen aikaan Herra erotti Leevin heimon kantamaan Herran liitonarkkua, seiso-maan Herran edessä Häntä palvelemassa ja siunaamaan Hänen nimessään. Näin he ovat tehneet tähän päivään saakka. (5 MOOS 10:8)

Jumala tekee käsittämättömiä asioita kansansa keskellä! Olisitko ikinä voinut uskoa, että Jaakobin vaikealuonteisim-masta pojasta polveutuu pappissuku, joka saa kantaa Herran pyhintä liitonarkkua, seisoa Hänen edessään, palvella Häntä ja siunata Hänen nimessään. Jumala otti leeviläiset omikseen israelilaisten esikoisten sijaan ja Hän antoi heidät palvelijoiksi ylimmäiselle papille (4 MOOS 3:6,12; 8:14-22; 1 AIK 23:28-32).

Voimme kysyä, mitä sanottavaa näin vanhalla sukuhistorialla on tämän päivän kristityille. Ei mitään, ellei Jumalan sana opettaisi ja ellei Hän itse toimisi meidän kanssamme spi-raaliperiaatteen mukaisesti. Vanha Testamentti on täynnä toistuvia ennakkokuvia ja esitäyttymyksiä tulevista tapahtu-mista ja periaatteista, joiden mukaan Jumalan iankaikkinen pelastussuunnitelma toteutuu. Niinpä Leevin historian ja kutsumuksen kautta voimme nähdä rohkaisevan kuvan myös Kristuksen seurakunnasta - ja itsestämme sen jäse-ninä. Se mitä Herra lausui profeetta Malakian kautta Leevin jälkeläisistä, sopii hyvin Jeesuksen seuraajiinkin:  

Minun liittoni Leevin kanssa oli elämä ja rauha, ja Minä annoin ne hänelle, että hän pelkäisi Minua. Ja hän pelkäsi Minua ja vapisi nimeni edessä. Oikea opetus oli hänen suussaan, eikä vääryyttä tavattu hänen huuliltaan. Rauhaisasti ja vakaasti hän vaelsi kanssani, ja monet hän käänsi pois synnistä. (MAL 2:5-6)    

Raamattu tunnistaa langenneen ihmisen rikkomuksiinsa kuol-leeksi, alkuperäisen Leevin kaltaiseksi "vihan lapseksi" (EFES 2:1-3; TIIT 3:3). Kuinka sisäisesti rikkinäisiä, syntien orjuut-tamia, ymmärrykseltämme pimentyneitä, itsekkäitä ja hyvään työhön kelpaamattomia olimmekaan, kun Jeesus kutsui meidät seuraamaan itseään. Menneisyydestämme riippumatta Hän lunasti, puhdisti ja erotti meidät itselleen. Hän antoi Henkensä sisimpäämme, jotta vanhan ihmisen riisuminen tekoineen, hengen ja mielen uudistuminen ja uuteen pu-keutuminen olisi mahdollista (EFES 4:22-24; KOL 3:5-10). Elämä, rauha ja jumalanpelko, jotka MAL 2:5 mukaan olivat tunnusmerkkejä Jumalan liitossa Leevin kanssa, täyttävät meidänkin sydämemme. Jumalan armo on tehnyt meidät ky-keneviksi Uuden Liiton pappeina palvelemaan ylipappiam-me Jeesusta Kristusta (1 PIET 2:5; HEPR 3:1).

Lopuksi kiinnitän huomiomme ajankohtaan, jolloin Leevin suku astui esiin. Israelin kansa oli ottanut mallia pakana-kansoista ja antanut sydämensä luopua Herrasta (2 MOOS 32:8). Ensirakkaus Häneen, joka oli vapauttanut heidät Egyptin orjuudesta (2 MOOS 15:2), oli sammunut. Israelin vastustajatkin tunsivat vahingoniloa, sillä he ymmärsivät, että kurittomuus teki sen heikoksi (2 MOOS 32:25).  Kansan syvän alennustilan näkeminen oli hetki, joka ravisteli leeviläiset lopullisesti hereille. Kiivaus Herran puolesta valtasi heidät. Oikeaan aikaan - tosin ihmissilmin viime hetkellä - Leevin kolmen pojan sukuhaarat sitoutuivat yksissä tuumin Herran palvelukseen ja löysivät kutsumuksensa.

Pappien ja leeviläisten osastot ovat valmiina kaikkeen palvelukseen Jumalan temppelissä (1 AIK 28:21).

Tiedätkö, että Jumalalla on edelleen varattuna "Leevin poikia" lastensa joukossa. Jalometallin tavoin heidät on puhdistus-käsitelty pysymään Hänen edessään ja kantamaan Kristuksen tuntemisen "liitonarkkua" seurakunnan keskellä. Etenkin vii-meisinä vuosina Jeesuksen paluun viipyessä, jolloin laitto-muus maailmassa sekä luopumus ja harhaiset opit seura-kunnassa saavat jalansijaa, kutsutaan "Leevin poikia" esiin rohkaisemaan Kristuksen morsianta. Heidän avullaan Jumala uudistaa seurakuntansa valvomaan ja pyhittymään ylösottoa varten. Enkä nyt tarkoita "Leevin pojilla" jotakin uutta ja ihmeellistä kristittyjen joukkoa, vaan Jeesukselle antautuneita uskovia, jotka sydämessään murehtivat seurakunnan haalen-nutta nykytilaa. Sinäkin, joka Herran omana luet näitä rivejä, kuulut tuohon pyhään papilliseen heimoon:

Te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo ja omaisuuskansa julistaaksenne Hänen jaloja te-kojaan, joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valoonsa (1 PIET 2:9).

Kristus ei ole teitä kohtaan heikko, vaan on teissä voimallinen (2 KOR 13:3).

Tämän kirjoittajan näkemys on, että alkuseurakunnalle omi-nainen apostolinen opetus, henkilökohtainen ristin kantami-nen ulkonaisesti ahdistavassa ajassa, Hengen armolahjojen siunaus sekä halu keskinäiseen huolenpitoon ja evankeliumin jakamiseen tulevat vahvistumaan lopun ajan uskovien yh-teisöissä (1 KOR 1:5-9; 1 TESS 3:12-13; 5:23-24). Seurakun-ta ei poistu Kuninkaansa luokse heikkouden vallassa, tap-piomielialassa ja haaksirikkoisena (1 PIET 5:10; 1 JOH 5:4; 2 KOR 2:14). Päinvastoin, Herran kunnia täyttää riemuitsevan seurakunnan ennen sen lopullista pelastumista (JUUD 24-25; 1 PIET 1:5-9). Ollessani tänään pihassa lumitöissä ja miet-tiessäni rukouksin tämän sivun aihetta laskettiin ajatuksiini tiedon sana: Jumala ei myöhästy suunnitelmansa täyt-tämisessä, vaan Kristuksen seurakuntamorsian "kauniste-taan" hääkutsuun mennessä (FIL 1:6).  

Hän istuu ja sulattaa, puhdistaa hopean. Hän puhdistaa Leevin pojat, jalostaa heidät kuin kullan ja hopean, niin että he tuovat Herralle uhrilahjoja vanhurskaudessa (MAL 3:3).

Kaiken armon Jumala on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa Jeesuksessa. Vähän aikaa kärsit-tyänne Hän on teidät valmistava (1 PIET 5:10).

Kristus rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen puolesta, että Hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen vedellä pesten, sanan kautta ja asettaisi eteensä kirkastetun seurakunnan, vailla tahraa, ryppyä tai muuta sel-laista, pyhän ja nuhteettoman (EFES 5:25-27).